Mitä yhteistä on pyhäkoululla ja nuppineuloilla?

Aika paljonkin. Ensimmäisiä pyhäkouluja alettiin nimittäin pitää nuppineulatehtaan pojille.

Lasten pyhäkoulun juuret ovat 1780-luvun alun Etelä-Englannissa, jossa lehtimies Robert Raikes päivitteli kotikaupunkinsa Gloucesterin kaduilla leikkivien työläislasten kurjia oloja. Hän keksi, että joutilaat, nujakoivat, mellastavat ja kiroilevat lapset pitäisi saada pyhäpäivinä pois kaduilta.

Joutilaina lapset olivatkin vain pyhäpäivisin. Muina päivinä he työskentelivät nuppineulatehtaassa tehden 12–14 tunnin työpäiviä. Kaduilta ei kuitenkaan ihan noin vain juostu Jumalan sanan ääreen. Rääsyläisten oli ensin kammattava tukkansa ja pestävä kätensä ja kasvonsa.

Ensin pyhäkouluun pääsivät vain pojat, mutta vähitellen mukaan tuli tyttöjäkin. Uskon asioiden ja hiljentymisen lisäksi lapsia opetettiin pyhäkoulussa lukemaan. Raikesin ajan pyhäkoulussa ei vielä ollut niitä ihania pyhäkoulutarroja. Jokaisesta käynnistä sai sen sijaan todistuksen, ja kun todistuksia oli tarpeeksi paljon kasassa, lapsi sai itselleen rukouskirjan.

Suomen pyhäkoulun isänä pidetään pastori Johan Fredrik Berghiä, joka perusti ensimmäiset pyhäkoulut Nurmijärvelle vuonna 1932. Nurmijärvellä pyhäkoulua kävi myös muuan poika nimeltä Aleksis Kivi.

Pyhäkouluja Vantaalla www.vantaanseurakunnat.fi.