Karjalaisten oma hauta-alue Hietaniemessä on vähällä käytöllä. Aluetta koristaa Armas Tirrosen vuonna 1957 pronssista veistämä teos Karjalaan jääneiden vainajien muistolle. Kuva: Esko Jämsä

Erityisryhmien hautausmaita ei rakenneta lisää

Kirkon opin mukaan jokainen yksilö on samanarvoinen.

• 12.11.2009 10:32

Samoin Karjalasta evakkoon joutuneille on yleisesti haluttu osoittaa myötätuntoa ja arvostusta varaamalla heille omia hautausmaa-alueita. Helsingissä tällainen alue perustettiin vuonna 1995 Hietaniemen Taiteilijakukkulan kupeessa sijaitsevaan kortteliin 21 X.

– Alue rakennettiin suhteellisen nopeana urakkatyönä, mutta sittemmin se on jäänyt hyvin vähälle käytölle, kertoo Hietaniemen hautausmaan kappelityönjohtaja Kalervo Mattila.

Hän laskee, että tähän mennessä alueelle on haudattu runsaat parikymmentä karjalaista. Alun perin hauta-alue oli tarkoitettu vain Karjalassa syntyneille, mutta myöhemmin Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että Helsingissä syntyneet karjalaisten jälkeläiset voivat vakaumuksestaan riippumatta saada hautapaikan kyseisestä korttelista.

Vuoden 2004 alussa voimaan tullut hautaustoimilaki edellyttää, että myös tunnustuksettomille on varattava oma hauta-alueensa. Seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Risto Lehto kuitenkin arvioi, että tulevaisuudessa uusille erityisryhmille ei välttämättä rakenneta omia hauta-alueita.

– Jo nyt on päätetty, että kun Taiteilijakukkula tulee täyteen, uutta vastaavaa ei rakenneta. Tosin uusia perusteitahan saattaa tulla, Lehto puntaroi, sillä esimerkiksi YK-tehtävissä kaatuneille voi tulla tarpeen osoittaa oma hauta-alue.

Maakuntaidentiteetistä tuskin on enää perusteeksi erillisen hauta-alueen rakentamiseksi. Lehdon mielestä on silti luontevaa, että tarpeiden mukaan hautausmaille rakennetaan erilaisia muistomerkkejä, joiden läheisyydessä omaiset voivat tehdä surutyötä. Tällainen on esimerkiksi Honkanummen hautausmaalla sijaitseva lasten muistolehto.