Erkki Lemisen pyhitysteologia
”Hän oli yksi vuosisadan suurista maallikkojulistajista”, kirjoittaa Sisko Latvus kirjassaan Erkki Leminen armon matkamies (Karas-sana, 1994).
Kuitenkaan Lemisen teologiasta ei ole tietääkseni kovin paljon kirjoitettu. Lemisellä oli selkeä uskoontulokokemus ja alkuvuosina hän pitäytyi tiukasti Raamattuun myös vaelluksen suhteen, jopa niin, että sai ”tiukkapipoisen” maineen. Sittemmin hän alkoi ”avartua” ja teologia muuttui merkittävästi. Laajentunut sydän alkoi syleillä maailmaa jopa siinä määrin, että siihen sopivat nyt (tietysti Jeesuksen lisäksi) muun muassa viina, naiset ja tanssi.
Leminen halusi nojata avarassa evankeliumissaan Paavaliin, Lutheriin ja Niilo Tuomenoksaan. Paavalin kanta on selvä: vanhurskautetun ei sovi elää synnissä. Lutherin vastustaja Johannes Agricola taas lienee ollut pitkälti Lemisen kanssa samoilla linjoilla. ”Kymmenen käskyä kuuluu raastupaan eikä saarnastuoliin. Kaikki ne, jotka ovat tekemisissä Mooseksen kanssa, menevät varmasti perkeleen huomaan. Hirteen Mooseksineen!”
Sisko Latvus antaa ymmärtää, että Lemisellä oli erittäin läheinen suhde Tuomenoksaan. Ongelmaksi nousee se, että Tuomenoksan jälkeensä jättämät kirjoitukset eivät lainkaan tue Lemisen näkemyksiä. Tuomenoksa pitäytyi tiukasti Jeesuksen ja Paavalin sanoihin, kun taas Leminen ei niistä paljon piitannut. Tuomenoksan kanta tulee riittävästi esille kirjoista Valkoiset synnit, Paavali – vanki ja vapaa sekä etenkin kirjassa Kristusta kohti.
Erkki Lemisen teologia ei ole ”menneen talven lumia”. Tänään tuohon teologiaan on sitoutunut muun muassa rovasti Olavi Peltola (netissä kotisivu). Kun otamme huomioon, että hän on ollut luennoimassa eri yhteisöissä (Suomen Raamattuopisto, STI, Evankeliumin Opintoyhdistys ry), on syytä todeta: Lemisen teologia on edelleen keskellämme!
Nyt kun Lemisen kuolemasta on jo toista kymmentä vuotta ja ensimmäiset pölyt ovat laskeutuneet, eikö olisi syytä tutkia hänen teologiaansa? Laajempi allekirjoittaneen tutkielma tästä aiheesta on löydettävissä Missio Savon kotisivuilta.
Väinö Hotti
Kaavi
Jaa tämä artikkeli: