null Erkki Tuomioja: Perheenyhdistämistä ei pidä vaikeuttaa

Erkki Tuomioja puhui Kallion kirkossa pakolaiskriisistä. Hän muistutti siitä, että todelliset kriisit ovat muualla kuin Suomessa.

Erkki Tuomioja puhui Kallion kirkossa pakolaiskriisistä. Hän muistutti siitä, että todelliset kriisit ovat muualla kuin Suomessa.

Erkki Tuomioja: Perheenyhdistämistä ei pidä vaikeuttaa

Kallion kirkossa puhunut pitkän linjan poliitikko muistuttaa, että maahanmuuttajat voivat olla myös voimavara.

Kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) ei lämpene kaavailluille tulorajoille perheenyhdistämisessä. Hän oli puhujana Torstaina iltapäivällä -tilaisuudessa Kallion kirkossa.

”Kamala ajatus, jos Suomi ryhtyy perheenyhdistämistä vaikeuttamaan. Köyhät älköön vaivautuko, jos asetetaan tulorajoja puolisolle. Jos kyseiset esitykset edes tulevat eduskuntaan asti, niin ne kokisivat viimeistään siellä luonnollisen kuoleman, jonka ne ansaitsevat.”

Tuomioja puhui myös rasismista ja vihapuheesta. Hän ei haluaisi uskoa suomalaisten muuttuneen rasistisemmiksi, mutta sosiaalinen media antaa mahdollisuuden vihapuheen viljelemiseen. Kasvokkain moni ei sellaista kieltä käyttäisi.

”Aikaisemmin ihmiset ovat pitäneet mölyt mahassaan, mutta nyt niin ei ole. Jos hallitustasolla vihapuhetta katsotaan sormien läpi, niin mihin olemme menossa?”

Tuomioja muistuttaa, että vihapuhe ei yleensä johda väkivaltaan somen ulkopuolella, vaikka joitakin väkivallantekoja olemmekin nähneet.

”Mutta jos sitä kielenkäyttöä oikein kovasti somessa harjoittelee, niin voi olla mahdollista, että kielenkäyttö kovenee myös sosiaalisen median ulkopuolella.”

Todelliset kriisit ovat muualla

Tuomioja on samaa mieltä arkkipiispa Kari Mäkisen kanssa, että meillä Euroopassa ei ole pakolaiskriisiä, vaan kriisi on niissä maissa, joista ihmiset joutuvat lähtemään. Afganistanissa, Irakissa ja Syyriassa pommi-iskut ja terroriteot ovat päivittäisiä. Tilanteen kiristyminen on johtanut siihen, että Eurooppaan hakeudutaan jopa henkensä kaupalla.

 

Tänne pyritään hinnalla millä hyvänsä, ennen kuin Eurooppa sulkee rajansa.

 

”Tilanne on synnyttänyt epätoivon aallon, jossa toiveet kohdistuvat Eurooppaan. Tänne pyritään hinnalla millä hyvänsä, ennen kuin Eurooppa sulkee rajansa.”

Tänä vuonna Eurooppaan saattaa hakeutua jopa miljoona turvapaikanhakijaa. Suomeen saapuneista 30 000 turvapaikanhakijasta noin kolmanneksen arvioidaan voivan saada turvapaikan.

”Hyvin pieni osa näistä turvapaikanhakijoista muodostaa minkäänlaista uhkaa”, Tuomioja sanoo.

Hän toivoo, että palautukset tehdään inhimillisesti.

Suurin osa pakolaisista köyhissä maissa

Erkki Tuomioja suhteutti pakolaisuuteen liittyviä lukuja. Maailmassa on kaiken kaikkiaan 60 miljoonaa pakolaista. 20 miljoonaa on paennut omasta maastaan ja lisäksi kriisimaiden sisäisiä pakolaisia on 40 miljoonaa.

”Suurin osa maailman pakolaisista on meitä paljon köyhemmissä maissa. Esimerkiksi Syyrian pakolaisista on Turkissa kaksi miljoonaa, Libanonissa 1,5 miljoonaa ja Jordaniassa puoli miljoonaa. Neljäsosa Libanonin väestöstä on pakolaisia.”

Euroopan maista pakolaisia on suhteellisesti eniten Ruotsissa, jossa heitä on 1,5 prosenttia väestöstä. Pakolaisuus vähenisi, jos sodat saataisiin loppumaan. Mutta kovin helposti ongelmaa ei diplomatian keinoin kuitenkaan ratkaista.

”Diplomatialla ei ole saatu rohkaisevia tuloksia. Afganistanissakaan ei ole saatu rauhaa 20 vuodessa aikaiseksi.”

Leikkaukset kehitysavusta tuomittavia

Myös Erkki Tuomioja on sitä mieltä, että hätää pitää lievittää lähtömaissa ja niiden naapurimaissa.

”Nykyinen hallitus on kuitenkin leikannut kehitysavusta 40 prosenttia. Missään muussa maassa ei ole tehty näin rajuja leikkauksia”.

Pakolaiskriisiä ei Tuomiojan mielestä ratkaista Euroopan rajat sulkemalla, vaan yhteisellä politiikalla ja linjauksilla, koska ”hallitsemattomuus ei ole yhteistä politiikkaa tai linjausta”.

Tuomioja kannattaa ulkorajojen tiiviimpää valvontaa ja turvapaikanhakijoiden rekisteröintiä jo Euroopan rajalla. Sen sijaan rajojen sulkeminen tai Schengenistä luopuminen haittaisi vakavasti kaupankäyntiä.

”Rajatarkastusten käyttöönotto Euroopassa merkitsisi miljardien eurojen kustannuksia Saksan taloudelle.”

Maassa maan tavalla ei aina sovi

Tuomioja muistuttaa, että maahanmuuttajat voivat olla myös merkittävä voimavara valtioille. Ruotsi ja Saksa, joissa yli 10 prosenttia asukkaista on ulkomailla syntyneitä, ovat taloudellisesti menestyneimpiä maita Euroopassa.

”Tietenkin ihmiset muuttavat myös leveämmän leivän perässä. Suomalaisiakin on muuttanut aikanaan Yhdysvaltoihin ja myöhemmin Ruotsiin.”

 

Kaikkialla maailmassa on elettävä ihmisiksi.

 

Työperäiset maahanmuuttajat sijoittuvat yleensä pienipalkkaisiin töihin, mutta pystyvät siitä huolimatta avustamaan omaisiaan lähtömaissaan. Tällä avulla on Tuomiojan mukaan jopa suurempi merkitys kuin kehitysavulla.

”Kaikki tämä edellyttää kotouttamisen onnistumista. Kaikkialla maailmassa on elettävä ihmisiksi. Siksi lause maassa maan tavalla ei sovi, jos sillä suvaitaan vaikkapa naisten alistaminen. Sitä ei pidä missään suvaita.”

Jaa tämä artikkeli: