Tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja Tuorlan observatorion tähtitornissa. Kuva: Katri Saarela
Esko Valtaoja: Suomella ei mene huonosti millään mittarilla
Tähtitieteen emeritusprofessorin näkökulmasta maailma ei ole koskaan ollut niin hyvä paikka elää kuin nyt.
Esko Valtaojan mielestä media näyttää olevan täynnä huonoja uutisia. Silti, jos vertaa nykytilannetta vaikkapa sadan vuoden takaiseen aikaan, kaikki on todella hyvin.
”Onko tässä maailmassa mitään toivoa vai onko kaikki todella menossa vessanpytystä alas? Ja ennen kaikki oli niin hyvin, oli punainen tupa ja perunamaa? Ja aurinko paistoi aina”, Valtaoja sanoo.
Hän kysyy, voiko joku kiistää sen, että maailmanloppu on lähellä. Viime vuosisataakin monet pitävät ihmiskunnan hirveimpänä vuosisatana kaksine maailmansotineen. Valtaojan viesti on kuitenkin toinen.
”Jos maailmaa katsotaan vuosisatojen mittakaavasta, niin maailmassa on jotain uutta. On toivoa tulevaisuudesta ja paremmasta maailmasta.”
Myönteisestä sanomastaan huolimatta Valtaoja itse kieltää olevansa mikään positiivisuuden apostoli, vaikka hänet valittiin pari vuotta sitten positiivisimmaksi turkulaiseksi.
”Mutta siihenhän nyt ei paljon tarvita kaupungissa, jossa kohtelias kysymyslausekin pitää aina aloittaa ei-sanalla: ”Ei sul mittä kaffee o?”, Valtaoja veistelee.
Hän ei tarjoa omien sanojensa mukaan positiivisuutta, vaan realismia.
”Huonot uutiset ovat kuitenkin vain pieni osa siitä, mitä maailmassa tapahtuu, eivätkä edes oleellinen osa siitä. Hitaasti tapahtuvat hyvät uutiset eivät löydä tietään lööppeihin.”
Maailman onnellisimpia ihmisiä
Meillä on näköharha, unohdamme katsoa taaksepäin ja toisaalta eteenpäin. Jos emme tee näin, emme näe sitä, millainen maailma todellisuudessa on.
”Tähtitieteilijänä olen tottunut katsomaan maailmaa laajemmassa mittakaavassa. Aurinko paistaa miljoonan vuoden kuluttua ihan samalla tavalla kuin se paistoi miljoona vuotta sitten. Maailma ei ole koskaan ollut niin hyvä, inhimillinen, onnellinen, turvallinen ja oikeudenmukainen paikka elää kuin se nyt on.”
Jo Kalevalassa, Raamatussa tai myyteissä kulta-aika tai paratiisi on aina ollut menneisyydessä. Saatamme elää hetkellisesti kovia aikoja, mutta elämä ei enää ole jatkuvaa eloonjäämiskamppailua, ei koeta nälkävuosia ja syödä pettuleipää, saati kuolla nälkään.
Kaikki pääsevät kouluun, eikä käy kuten Valtaojan vuonna 1893 syntyneelle isoäidille, joka fiksuna ihmisenä suri sitä, että sai aikanaan käydä vain kaksi viikkoa kiertokoulua.
Vielä 1950-luvullakin Suomen bruttokansantuote oli vain viidesosan nykyisestä. Suomi on vaurastunut kovaa tahtia. Nyt olemme yksi maailman vauraimmista ja tutkitusti onnellisimmista maista.
”Tämä on hyvä muistaa, kun seuraavan kerran katsotte peiliin. Sieltä tutkitusti katsoo takaisin yksi maailman onnellisimmista ihmisistä!”
Tiede siivitti kehitystä
Maailman bruttokansantuote nousee edelleen. Maailma on tullut paremmaksi paikaksi viimeisimpien 300–400 vuoden aikana Valtaojan mielestä nimenomaan tieteen läpimurron vuoksi. Tiede ja teknologia tuottavat peruskeinot, joilla maailmaa voidaan viedä parempaan suuntaan. On ihmisestä itsestään kiinni, miten hän näitä työvälineitään käyttää, hyvään vai pahaan.
”Maailman köyhimmissä maissa eletään nyt paremmin kuin silloin Suomessa, kun isoäitini syntyi, näillä kaikilla mittareilla: elinikä, koulutus, tasa-arvo, turvallisuus ja riittävä ravinto ja niin edelleen.”
Nykyään yli 95 prosenttia maailman lapsista köyhimmissäkin maissa aloittaa koulunkäynnin. Haasteina ovat tällä hetkellä koulunkäynnin jatkuminen mahdollisimman pitkään ja koulutuksen laatu.
Suomessakin on edelleen epäilemättä köyhyyttä. On myös totta, että 62 maailman rikkainta omistaa puolet maailman vauraudesta.
”Mutta enpä nyt tiedä, miten Bill Gatesin miljardit tekevät maailmaa pahemmaksi paikaksi, varsinkaan, kun hän on luvannut lahjoittaa omaisuutensa hyväntekeväisyyteen. Tällä hetkellä yksi kuudesosa maailman väestöstä elää absoluuttisessa köyhyydessä.”
YK on asettanut realistisen tavoitteen, jonka mukaan jo vuoteen 2030 mennessä maailmassa eletään kokonaan ilman absoluuttista köyhyyttä. Tähän saatetaan tilastojen valossa päästä jopa ennen tuota vuotta.
Sotien loppu ja tuloerojen tasaus
Maailmassa on todellisia haasteita, sitä Esko Valtaoja ei kiellä. Mutta esimerkiksi väestön liikakasvu on ongelma erityisesti köyhimmissä maissa, joka saataisiin loppumaan elintason noustessa. Siksi on tärkeää auttaa köyhimpiä maita saavuttamaan talouskasvua.
”Se millaiseksi maailma muuttuu, riippuu meistä itsestämme ja jälkikasvustamme. Meillä on kaksoishaaste, hyvän kehityksen jatkaminen, jotta sodat loppuisivat ja tuloerot tasoittuisivat. Emme pääse ikinä pakolaisuudesta ja sodista eroon, ellemme anna myös maailman köyhimmille parempaa tulevaisuutta. Siihen vaaditaan yhteistä globaalia vastuuta ja tietoisuutta."
Toinen haaste on se, että samalla meidän pitää pelastaa maailma, maapallo. Toisin sanoen ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat olisi pysäytettävä.
Mutta tässä haksahdetaan Valtaojan mukaan siihen ”punainen tupa ja perunamaa” -ajatteluun. Luomutuotanto ei Valtaojasta ole vastaus ympäristöongelmiin.
”Jos siirtyisimme kokonaan luomuviljelyyn, kuolisimme nälkään tai koko maailman maapinta-ala pitäisi muuttaa pelloiksi. Sadot ovat luomuviljelyssä niin paljon pienemmät kuin tehoviljelyssä."
Parempi maailma kaikille
Parempi maailma, maailman kaikille ihmisille ja myöskin parempi maailma maapallolle. Siinä ovat Valtaojan teesit. Hän näkee, että ne on myös mahdollista saavuttaa. Hän toteaa haluavansa ihmisten näkevän maailman nykyistä realistisemmin, ei toivottomana paikkana, vaan maailmana, joka on täynnä valoa ja aurinkoa.
Valtaoja puhui Kallion kirkossa Torstaina iltapäivällä -tilaisuudessa. Kuullessaan, että seuraavalla viikolla kirkkososiologian professori Anne-Birgitta Pessi tulee puhumaan myötätunnon voimasta, Valtaoja sanoi:
”Myötätunnon voima on juuri se keino, millä me tämän maailman muutamme.”
Jaa tämä artikkeli: