Espoolaisvanhemmat: "Puistoruokailu loisi tasapuolisemmat puitteet lapsuudelle."
Espoon kaupunki ei tarjoa lapsille ilmaista puistoruokailua Helsingin tapaan. Espoolaisvanhempien mukaan ruokailu toisi puistoihin yhteisen tapahtuman, jonka ympärille voisi rakentaa arjen, ruokailun ja sosiaalisen verkoston.
https://www.youtube.com/watch?v=NsZFF8uQfcg&feature=youtu.be
Puistoruokailu tuo lämpöisiä muistoja niille, jotka ovat sen kokeneet itse joko lapsena tai pienten lasten vanhempina. Vantaalta Espooseen vuonna 2008 muuttanut Kirsi Hokkinen muistelee omaa lapsuuttaan.
“Puistoon oli kiva mennä isoveljen kanssa syömään ja tapaamaan kavereita."
Nykyään Hokkisella on neljä lasta, joista nuorin on 5- ja vanhin 16-vuotias. Hokkiset muuttivat Espooseen juuri siihen aikaan, kun puistoruokailun tarjoaminen Espoossa lopetettiin.
“Välillä käymme Helsingin puolella hyödyntämässä tätä puistoruokailua”, Hokkinen kertoo haikeana.
Espoolainen Mervi Ketola työskenteli aikoinaan Espoossa puistoruokailun jakajana.
“Päivät olivat työntäyteisiä, mutta antoisia. Puistoissa tapasi paljon ihmisiä, joita ei muuten vuoden aikana kohdannut”, kertoo Ketola.
Ruokailut kokosivat ihmiset yhteen.
“Puistoissa käy mielestäni nykyään vähemmän perheitä - ja koululaiset ovat lähes kokonaan kadonneet asukaspuistoista", Ketola harmittelee.
Arjen palapelin keventäjä
Espoolaisisää Ville Hukkamäkeä huolettaa, miten koululaiset ruokailevat pitkän kesälomansa aikana, jos heidän vanhempansa ovat töissä. Hukkamäki uskookin, että puistoruokailu keventäisi lapsiperheiden arkea.
“Koululaiset saisivat edes sen yhden lämpimän ruoan päivässä ja toisekseen pienempien lasten kanssa kotona olevilla vanhemmilla olisi yksi ateria vähemmän laitettavana", Hukkamäki pohtii. "Ja ruokailun päätteeksi päivää voisi jatkaa puistossa ilman keskeytystä."
Espoolaisäiti Anna Westerlund uskoo myös, että ruokailu helpottaisi arjen palapeliä.
“Ruokailun lisäksi puistossa olisi samalla valvova aikuinen läsnä, joka pitäisi koululaisiakin silmällä."
Samaa mieltä on Mervi Ketola, joka arvioi ruokailun tukevan lasten hyvinvointia laajemminkin.
“On paljon perheitä, joissa ei ole varaa laittaa lapsia kesäleireille tai vastaaviin kesäaktiviteetteihin. Puistoruokailu loisi monella tapaa turvallisempaa lapsuutta. "
Ilmainen ateria ja asukaspuistossa vietetty päivä toisi kesäpäiviin sisältöä ja ajanvietettä.
“Toki eämä jatkuu ilman puistoruokailuakin, mutta se olisi kaupungilta yksi konkreettinen tapa auttaa lapsiperheitä”, tiivistää Ville Hukkamäki.
"Espoon tulisi kehittää toimintojaan"
Espoolaisvanhempien mielestä puistoruokailuilla on myös tärkeä sosiaalinen merkitys. Asukaspuistot toimintoineen ja erityisesti ilmainen ruoka toisivat alueen perheitä yhteen viettämään kesäpäivää ja tutustumaan toisiinsa.
“Puisto on kesän viettopaikkana mainio ja tärkeä. Ne kokoavat ihmisiä yhteen”, Mervi Ketola summaa.
Vanhemmat ymmärtävät kaupungin taloudelliset paineet, mutta toivoisivat päättäjiltä innovatiisia keinoja ruokailutoiminnan virittämiseen, esimerkiksi yhteistyön oppilaitos Omnian kanssa.
"Kesäksi ilman työpaikkaa vaille jäävät opiskelijat voisivat suorittaa työharjoittelua ja samalla nopeuttaa opintojensa suorittamista."
Ehkä ruoka-annoksia voisi myös myydä pieneen hintaan lasten vanhemmille? Ja miksei lasten lisäksi asukaspuistojen toimintoja kohdennettaisi myös iäkkäämmille, Westerlund miettii.
“Olisi hienoa, jos voisi yhdistää yli sukupolvien menevää kohtaamista! Puistot voisivat tuoda monien vanhusten elämään kontakteja ja torjua yksinäisyyttä".
MISTÄ KYSE?
Ilmainen puistoruokailu toimii Helsingissä läpi kesän eri puistoissa. Vastaava toiminta lopetettiin Espoosta vuonna 2009 säästösyistä. Toistaiseksi sitä ole otettu esille toimeenpantavaksi uudelleen.
Espoolaisvanhemmat ovat vaatimassa ilmaista puistoruokailua takaisin Espooon puistoihin. Asian tiimoilta ollaan laatimassa adressi, joka luovutetaan Espoon kaupungin päättäjille syyskuussa 2016.
Jaa tämä artikkeli: