null Espoon seurakuntien taloutta syynätään nyt entistä tarkemmin

Uusi arvioinnin johtokunta arvioi Espoon seurakuntayhtymän ja siihen kuuluvien seurakuntien toiminnan ja talouden tarkoituksenmukaisuutta, vaikuttavuutta ja raportointia sekä talouden tasapainoa. Kuva: Maija Saari

Uusi arvioinnin johtokunta arvioi Espoon seurakuntayhtymän ja siihen kuuluvien seurakuntien toiminnan ja talouden tarkoituksenmukaisuutta, vaikuttavuutta ja raportointia sekä talouden tasapainoa. Kuva: Maija Saari

Espoon seurakuntien taloutta syynätään nyt entistä tarkemmin

Uusi valvontaelin aikoo paneutua Espoon seurakuntayhtymän säästöihin ja riskien hallintaan.

Espoon seurakuntayhtymän ja yksittäisten seurakuntien talouden ja toiminnan parantamiseksi perustettu arvioinnin johtokunta on aloittanut työnsä. Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto teki päätöksen johtokunnan perustamisesta viime vuoden toukokuussa.

Siinä missä ulkopuolinen tilintarkastus toteaa kerran vuodessa toteutuneet talouden luvut, arvioinnin johtokunnan työ on ennakoivaa, reaaliaikaista ja tilintarkastusta laaja-alaisempaa. Johtokunnan työ on luonteeltaan sekä valvovaa että opastavaa.
 

Olen iloinen, että johtokunnassa on henkilöitä, joilla on laaja-alaista osaamista."

- Ritva-Liisa Luomaranta
 

Arvioinnin johtokunta arvioi Espoon seurakuntayhtymän ja seurakuntien toiminnan ja talouden tarkoituksenmukaisuutta, vaikuttavuutta ja raportointia sekä talouden tasapainoa.

Kokoonpano on ketterä ja osaava

Johtokunnan jäsenet eivät saa olla yhteisen kirkkoneuvoston eivätkä seurakuntaneuvostojen jäseniä tai varajäseniä. Vuosille 2015 – 2018 valitussa kuusihenkisessä johtokunnassa on edustaja jokaisen Espoon seurakunnan alueelta.

Tapiolan seurakunnan edustajana on Olavi Keski-Rahkonen, Tuomiokirkkoseurakunnasta Pertti J. Rosila ja Olarin seurakunnasta Päivi Seppänen. Espoonlahden seurakunnan edustajana on Matti Sillanpää ja Esbo svenskaska johtokunnassa on Sonja Tuomolin.

Puheenjohtajaksi on valittu Leppävaaran seurakunnan edustaja Ritva-Liisa Luomaranta. Hän kertoo työn lähteneen hyvin käyntiin.

"Tehtävä on mielenkiintoinen ja tärkeä. Olen iloinen, että johtokunnassa on henkilöitä, joilla on laaja-alaista osaamista. Osalla on myös aiempaa, pitkäaikaista kokemusta seurakunnallisissa luottamustehtävissä. Toistaiseksi olemme tutustuneet arvioinnin johtokunnan tehtäväkenttään ja kartoittaneet tointamme sekä saaneet selostuksia virkamiehiltä", Luomaranta kertoo.

Johtokunnalla on paljon omaa päätösvaltaa

Arvioinnin johtokunta päättää, mitä asioita se haluaa nostaa yleisen tai yksityiskohtaisemman arvioinnin kohteeksi, missä laajuudessa ja millä aikataululla. Käytännössä johtokunta antaa selvityspyyntöjä hyväksi katsomilleen organisaation osille tai tahoille ja pyytää asiasta joko kirjallista tai suullista selvitystä.

Tarkasteltavaksi valittavat aiheet arvioinnin johtokunta määrittelee vuosittaisessa arviointisuunnitelmassaan, minkä lisäksi johtokunta voi nostaa käsiteltäväkseen asioita suunnitelman ulkopuolelta tilanteen mukaan. Arvioinnin johtokunta päättää toimenpide-ehdotuksien antamisesta tai suosituksista.

"Tehtävä on hyvin laaja ja joudumme keskittymään sellaisiin osa-alueisiin, joita pidämme erityisen tärkeinä toiminnan vasta alettua. Esimerkiksi käyttötalouden säästötavoitteiden toteutumisen seuranta on varmasti yksi keskeinen tehtävämme", Luomaranta linjaa.

Riskienhallinnan suunnitelma on yksi suurista selvitettävistä kokonaisuuksista.

"Riskienhallintasuunnitelma laajana kokonaisuutena puuttuu. Tarkoituksemme on antaa suosituksia tämänkin asian toteuttamiseksi."

Työtä tulee riittämään

Suuria haasteita seurakuntien taloudelle ja toiminnalle asettaa yleinen taloustilanne.

"Suurin haaste tulee siitä, miten yhtymän taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuvat kirkkovaltuuston päätösten mukaisesti. Johtokunnan tulee myös arvioida yhteiselle kirkkoneuvostolle ja -valtuustolle sekä seurakunnille annettujen raporttien sisältöä. Suurimpia haasteita on edes osittain suoriutua arviointitehtävistä johtosäännön edellyttämällä tavalla."

Ritva-Liisa Luomaranta suhtautuu tulevaan kuitenkin luottavaisesti.

"Uskon, että johtokunta voi omalla tavallaan vaikuttaa siihen, että seurakuntayhtymän taloutta seurataan tiukemmin ja reagoidaan niihin muutoksiin, joita mitä ilmeisemmin tiukkeneva talous toiminnalle asettaa. Kun arviointijohtokunta voi itsenäisesti ottaa erilaisia talouteen ja strategiaan liittyviä asioita käsiteltäväkseen, voimme antaa ohjeita talouden kehittämiseksi."

Lue uutisen tausta.

Jaa tämä artikkeli: