null Espoossa panostetaan Reiluun kauppaan

”Minusta on itsestään selvää, että kirkko ja seurakunnat miettivät hankinnoissaan globaalia oikeudenmukaisuutta”, sanoo Tapiolan seurakunnan ylivahtimestari Antti Ruuskanen. Kuva: Jukka Granström.

”Minusta on itsestään selvää, että kirkko ja seurakunnat miettivät hankinnoissaan globaalia oikeudenmukaisuutta”, sanoo Tapiolan seurakunnan ylivahtimestari Antti Ruuskanen. Kuva: Jukka Granström.

Espoossa panostetaan Reiluun kauppaan

Espoo on pääkaupunkiseudun ainoa arvonimen saanut kaupunki. Maailmalla Reilun kaupan kaupunkeja on satoja, Suomessa viisi. Arvonimi otettiin käyttöön vuonna 2001 ja se on voimassa vuoden kerrallaan.

”Noudatamme kaupungin omien työntekijöiden suhteen tiettyjä eettisiä periaatteita, joten edellytämme niitä myös tuottajayrityksiltämme”, sanoo Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi.
Kaupungin arvonimen kriteereihin kuuluu muun muassa, että kaupungin omissa tilaisuuksissa tarjotaan Reilun kaupan kahvia ja teetä, ja että tietty määrä kaupungissa toimivia yrityksiä käyttää tai myy Reilun kaupan tuotteita.
”Tarkoitus on, että kaupungissa ylipäätään aletaan ajatella verorahoilla tehtyjen hankintojen eettisyyttä”, sanoo Reilun kaupan edistämisyhdistyksen järjestö- ja kuntayhteyksien päällikkö Reeta Partanen.
”Kaupungin on tiedotettava reiluista valinnanmahdollisuuksista aktiivisesti, ja uusia Reilun kaupan tuotteita pitää ottaa käyttöön”, Partanen sanoo.
Espoossa tuomiokirkkoseurakunnalla sekä Olarin ja Leppävaaran seurakunnilla on oma, Reilun kaupan seurakunnan arvonimensä.
”Minusta on itsestään selvää, että kirkko ja seurakunnat miettivät hankinnoissaan globaalia oikeudenmukaisuutta”, sanoo Tapiolan seurakunnan ylivahtimestari Antti Ruuskanen.
Lue koko juttu näköislehdestä.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.