Kuurot kouluun. Lähetysseura on tehnyt Etiopiassa paljon työtä kuurojen lasten koulutuksen hyväksi. Morsiton koulun opettaja kävi SLS:n viittomakielen kurssin. Koulussa vierailivat Lähetysseuran työntekijä Mekonnen Mulat (oik.) ja paikallisen kouluviraston johtaja Mulugeta.
Etiopian kirkko katkoo yhteyksiä
Etiopian luterilainen kirkko sanoutui irti homomyönteisistä sisarkirkoista. Helsingin seura-kunnat tukevat Etiopian kirkkoa Suomen Lähetysseuran kautta.
Teksti Tommi Sarlin
Kuva Mirja Himanen / Lähetysseura
Luterilaisten kirkkojen yhteys järkkyi helmikuussa, kun Ruotsin kirkon jälkeen maailman toiseksi suurin luterilainen kirkko Etiopian Mekane Yesus irtisanoutui yhteistyöstä Ruotsin kirkon ja Yhdysvaltain evankelisluterilaisten kirkkojen (ELCA) kanssa.
Välirikon syynä ovat Ruotsin kirkon ja ELCA:n myönteiset näkemykset samaa sukupuolta olevien avioliitoista. Mekane Yesus -kirkossa avioliitto nähdään vain miehen ja naisen välisenä liittona. Etiopiassa homoseksuaalisuus on rikos, josta lankeaa vankeusrangaistus
Etiopian kirkon päätös merkitsee, ettei Ruotsin kirkon ja ELCA:n edustajia kutsuta Etiopiaan saarnaamaan. Myös ehtoollisyhteys on katkaistu. Kirkot käyvät parhaillaan neuvotteluja siitä, voiko kehitysyhteistyö jatkua.
Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen vieraili Etiopiassa syksyllä. Hänen mukaansa Ruotsin ja ELCA:n työ Etiopiassa on käytännössä loppunut. Etiopian luterilaista kirkkoa on kuitenkin syytä tukea, vaikka se ei jaakaan samoja Suomen kirkon linjauksia ja lain säädöksiä homoseksuaalien oikeuksista. Helsingin seurakunnat tukevat Etiopian kirkkoa Suomen Lähetysseuran kautta.
– Vaikutamme varovasti sisarkirkkojen toimintaan, sillä suuret muutokset vaativat aikaa. Mekane Yesus -kirkko joutuu elämään Etiopian lain mukaan. Tukemiemme lähetysjärjestöjen on kuitenkin noudatettava meidän kirkon ja eduskunnan päätöksiä, Miettinen sanoo.
Helsingin seurakuntayhtymä antaa vuosittain kolme prosenttia verotuloistaan eli noin kolme miljoonaa euroa ulkomaiseen apuun. Yhtymä linjasi vuonna 2011, että se kanavoi lähetysrahoja sellaisten lähetysjärjestöjen kautta, jotka sitoutuvat kirkon linjaan naispappeuden hyväksymisestä ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Määrärahat kanavoitiin Kirkon Ulkomaanavun lisäksi Suomen Lähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran kautta.
Suomen Lähetysseuran ulkomaantoiminnan johtajan Rolf Steffanssonin mukaan ELCA:n lähetysjohtaja Rafael Malpica Padilla on todennut, että vaikka portit ovat heiltä sulkeutuneet, heidän ovensa ovat edelleen avoinna Etiopiaan.
– Jos esimerkiksi maaseudun kehittämishankkeista, naisten pienyrittäjyystoiminnan tukemisesta ja vammaistyöstä joudutaan luopumaan, kärsijöinä ovat paikallisyhteisöjen jäsenet, eivät kirkon johtajat, Steffansson sanoo.
Etiopian kirkko jakaa homokielteisyyden monen muun afrikkalaisen kirkon tavoin. Yli kuusimiljoonainen Mekane Yesus -kirkko on maassaan vähemmistökirkko muslimien ja ortodoksisen kirkon kainalossa.
– Muihin Afrikan kirkkoihin verrattuna se ei suinkaan ole ultrakonservatiivinen. Monessa mielessä se on radikaali. Siellä on esimerkiksi ollut naispappeja jo kauan. Erityistä on nyt, että he katkaisevat suhteensa näin, Steffansson sanoo.
Lähetysseuran lähetit kohtaavat kahdenkeskisissä keskusteluissa homokielteisiä kantoja.
– Lähettiemme pitää pystyä kertomaan, miten meidän kirkkomme ja lainsäädäntömme näistä asioista ajattelee. Usein päädytään vain toteamaan, että kirkkomme näkemykset poikkeavat toisistaan. Toistaiseksi tämä selvä kanta ei ole vaikeuttanut toimintaamme Etiopiassa.
Rolf Steffanssonin mukaan on epärealistista odottaa, että keskustelut muuttaisivat kovin nopeasti etiopialaisten asenteita.
– Suomessa on kestänyt kymmeniä vuosia hyväksyä homoseksuaalien oikeudet. Itse en pidä mahdollisena, että tämä keskustelu voitaisiin käydä Etiopiassa kovin lyhyessä ajassa. Jokainen kirkko pui asiaa omassa tahdissaan.
– Jos lähestyisimme vaatimuksilla asenteiden muuttamisesta, se voisi katkaista keskusteluyhteydet kokonaan, Steffansson ennustaa.
Etiopiassa toimii Lähetysseuran lisäksi suomalaisista lähetysjärjestöistä ainakin Kansanlähetys, Kylväjä ja Sanansaattajat. Maassa toimii yhteensä parikymmentä eri järjestöä Pohjoismaista, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Myös Luterilaisella Maailmanliitolla on laaja maaohjelma.
Pentti Miettisen mukaan suomalaisten järjestöjen työtä arvostetaan Etiopiassa laajasti. Helsinki tukee esimerkiksi Dessien kirkon ja toimintakeskuksen rakentamista. Kirkko sijaitsee vahvasti muslimivaltaisella alueella.
– Etiopian kirkko koordinoi työtä. Järjestöjen työnjaosta sovitaan kirkon kanssa, eikä ongelmia ole ollut, neljä vuotta ulkomaantoiminnan johtajana toiminut Rolf Steffansson sanoo.
– Helsingin seurakuntien osoittamat varat on ohjattu yhteisöjen kehittämishankkeisiin. Usein nämä yhteisöt elävät köyhissä oloissa. Tuemme heitä siinä, mitä he tarvitsevat.
Jaa tämä artikkeli: