Piia-Noora Kauppi siirtyi tämän vuoden alussa Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajaksi. Kuva: Nina Dodd
EU:ssa tehdään valtaosa Suomen laeista
Eurovaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 27.5. Moni kokee eurovaalit liian etäisiksi jaksaakseen äänestää. Silti jo yli puolet eduskunnan käsittelemistä lakiasioista on Euroopan Unionin lainsäädäntöä.
Parlamentti istuu kyllä ulkomailla, Brysselissä ja Strasbourgissa, mutta sen säätämät lait vaikuttavat suomalaisten elämään suuresti. Suomalaiset eivät toimi 736-jäsenisessä parlamentissa Suomi-puolueena, vaan kaikkien jäsenmaiden oikeisto-, vasemmisto- ja muut ryhmät työskentelevät isoina yhteenliittyminä. Parlamentin lisäksi EU-päätöksiä tekevät komissio ja ministerineuvosto.
Kysyimme kolmen suurimman puolueen pitkäaikaisilta europarlamentaarikoilta seuraavat kysymykset.
1. Mitä tavallisten suomalaisten elämään vaikuttavia päätöksiä olet ollut tekemässä EU-parlamentissa viime aikoina?
2. Pystyykö EU näyttämään suuntaa muulle maailmalle esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä vai vaikeutammeko omaa kilpailuasemaamme päästörajoituksilla?
3. Mitä ominaisuuksia meppi tarvitsee pärjätäkseen työssään?
4. Parlamentissa työskennellään puolueryhmittäin. Tuliko työssä sellaista asiaa vastaan, jossa ”suomalaisten yhteinen etu” ylitti puolueiden näkemyserot"?
5. Näkyvätkö uskonnot mitenkään EU-parlamentissa?
1. Jokainen laki, jota olin meppikausillani säätämässä, vaikuttaa myös tavallisten suomalaisten elämään, osa välillisesti ja osa suoraan. Omista mietinnöistäni kansalaisille merkittävin oli direktiivi rahoitustuotteiden myynnistä ja markkinoinnista EU:ssa eli MiFiD-direktiivi, joka velvoittaa kaikki rahoituspalvelujen myyjät sitoutumaan kuluttajan näkökulmasta parhaan vaihtoehdon etsimiseen, kartoittamaan asiakkaiden riskinsietokyvyn sekä antamaan vain sellaisia sijoitusneuvoja, joiden soveltuvuus kuluttajalle on varmistettu.
2. EU pystyy näyttämään suuntaa, mutta todellisia tuloksia saadaan aikaan vain yhteistyöllä maailman muiden talousalueiden kanssa. EU:n ei pidä ryhtyä yksipuolisiin toimiin, joilla heikennetään omaa kilpailukykyä.
3. Hyvä meppi on aktiivinen, omaksumiskykyinen ja neuvottelutaitoinen. Mepeillä on monia tyylejä vaikuttaa, ja olennaista on rakentaa omien vahvuuksiensa varaan.
4. En koko meppiaikanani joutunut omassa poliittisessa ryhmässäni tilanteeseen, että ryhmän kanta olisi mielestäni ollut ristiriidassa suomalaisten etujen kanssa. Joissakin yksittäisissä asioissa suomalaisten etu vaati poliittisten ryhmien rajat ylittävää yhteistyötä. Mutta sehän suomimepeiltä sujuu.
5. Euroopan parlamentissa on paljon syvän uskonnollisen vakaumuksen omaavia meppejä ja uskontojen kirjo on suurempi kuin kotimaassa. Tämä näkyy myös arjessa niin, että keskustelut uskonnon ja omantunnon kysymyksistä ovat usein värikkäitä, jopa intohimoisia. Itse olen Lutherin kahden regimentin opin kannattaja eli yritän pitää henkisen ja maallisen esivallan erillään. Uskonnolla ei pidä politikoida eikä politiikalla määrittää uskonkysymyksiä.
Kyösti Virrankoski (kesk), Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 1996:
1. Palveludirektiiviä, energiapakettia, monivuotista rahoituskehystä.
2. Sekä-että. Energia- ja ilmastopaketti oli ennen kaikkea poliittinen päätös yrityksenä taivuttaa muut maat ilmastotalkoisiin. Jos yritys epäonnistuu, paketilla ei ole sanottavaa vaikutusta ilmastoon, mutta kylläkin talouteemme.
3. Pitkäjänteisyyttä, asioihin paneutumista, neuvottelutaitoa, verkostoitumista, yleisnäkemystä ja johdonmukaisuutta.
4. Ei tullut. Puolueryhmittymät eivät ole kiinteitä, vaan kohtalaisen moniarvoisia. Puoluekuri on niissä selvästi vähäisempi kuin Suomen eduskunnassa, koska ei ole hallitus-oppositio-asetelmaa.
Valinnanvaraa on: ehdokkaita 241
Vaalipäivä on sunnuntai 7.6. Ennakkoäänestys järjestetään 27.5.– 2.6. (ei helluntaipäivänä 31.5.)
Koska vaalipiirinä on koko maa, vaaleissa saa äänestää ketä tahansa yhteensä 241 ehdokkaasta. Suomesta valitaan 13 edustajaa (ennen EU:n laajentumista valittiin 14).
Ehdokkaita ovat asettaneet kaikki eduskuntapuolueet sekä viisi pienpuoluetta. Lisäksi on yksi sitoutumaton ehdokas.
Euroopan parlamenttiin on tähän mennessä saanut edustajansa kuusi puoluetta: keskusta, kokoomus, Rkp, Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät.
Riitta Myller (sdp), Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 1995:
1. EU:n ilmastopakettia ja kemikaalilainsäädäntöä. Markkinoille on tullut 100 000 kemikaalia ilman EU:n laajaa seulaa.
2. Kemikaalilainsäädäntö vaikuttaa jo nyt kilpailija-alueisiimme Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, koska muualta tuotavat kemikaalitkin on rekisteröitävä. Ilmastopaketti näyttää suuntaa kansainvälisesti.
3. Halua perehtyä asioihin, kykyä ottaa kontaktia ihmisiin, kielitaitoa. On pystyttävä myymään oma näkemyksensä ryhmäkeskusteluissa.
4. Yllättävän vähän. Esimerkiksi kemikaalilainsäädännössä näkemykset jakautuivat poliittisesti, samoin ilmastopaketin laeissa.
Se voi yhdistää yli puoluerajojen, että yritetään pitää Suomessa korkeampia normeja kuin EU:ssa, esimerkiksi kuluttajalainsäädännössä. Kun EU:n asiakirjojen julkisuutta yritettiin heikentää, suomalaiset kannattivat avoimuutta oikealta vasemmalle.
5. Katolisuus näkyy naisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä esimerkiksi puolalaisten ja maltalaisten kannanotoissa. Meikäläiset eivät aina edes ymmärrä, mistä on kysymys. On myös vapaaehtoisia kristillisten edustajien kokoontumisia. Isojen kirkkokuntien edustajat ovat käyneet puhumassa parlamentissa rauhasta, oikeudenmukaisuudesta ja moniarvoisuudesta.
Edustaja hankkii tietonsa itse
Joensuulainen europarlamentaarikko Riitta Myller on Suomen kokenein euroedustaja, joka on ollut mukana alusta asti, vuodesta 1995. Silloin ensimmäiset euroedustajat valittiin kansanedustajien joukosta, ja vaalit pidettiin vasta seuraavana vuonna.
– Kun aloitin EU-parlamentissa, en edes tajunnut, mitä kokouksissa tapahtuu. Kokouskulttuuri oli niin erilainen. Pöydällä ei ollut päätösehdotuksia eikä perusteluja, enkä ymmärtänyt, mistä muut olivat hankkineet tietonsa, Myller muistelee alkuaikoja.
– On väärä ajatus, että joku tekee meille Brysselissä lainsäädännön. Me olemme itse mukana tekemässä sitä, Myller painottaa.
– Lainsäädäntötyö on EU:ssa erilaista kuin meidän eduskunnassamme. Valiokunnissa ei ole kuulemisia, eli asiantuntijat eivät käy puhumassa. Jokainen edustaja hankkii tietonsa itse. Siksi Brysselissä on valtavasti lobbareita.
– Tiedon keräämisen jälkeen esimerkiksi ympäristötyöryhmämme keskustelee periaatteista. Yksi edustaja valitaan esittelijäksi. Hän tekee mietinnön komission ehdotuksesta, ja se on se konkreettinen esitys, johon valiokunta ottaa kantaa. Esittelijästä kasvaa työn mittaan asiantuntija, Myller on huomannut.
Miten kulttuurierot näkyvät lainsäädäntötyössä? Myller ottaa esimerkiksi uimavesidirektiivin.
– Jos sanotaan epämääräisesti, että ”uimapaikalla” on mitattava veden laatu ja ilmoitettava tulokset uimareille, se ei toimi Suomessa. Meillä on noin miljoona uimapaikkaa, ei niihin kaikkiin riitä mittaajia. Kun kritisoin, että määräys ei voi olla näin väljä, italialaiset kommentoivat: Jos direktiivissä ei sanota, että veden laatu mitataan kaikilla uimapaikoilla, Italian hallitus ei tee yhtään mitään! Direktiiviin ei voi jättää tuollaisia porsaanreikiä.
14 vuoden parlamenttityön ja reissaamisen jälkeen Riitta Myller ei halunnut enää ehdolle. Matka Joensuusta Strasbourgiin kestää 10 tuntia suuntaansa, Brysseliin 5–7 tuntia.
– Olin ajatellut lähteä parlamentin töistä loivalla laskulla, mutta kyllä tämä on ollut täyttä työtä loppumetreille asti. Kaikki omat asiat ovat jääneet, muun muassa tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä tekemättä, sanoo Myller – eikä vaikuta lainkaan huolestuneelta.
Eira Serkkola
eira.serkkola (a) kotimaa.fi
Jaa tämä artikkeli: