Europaeus, yksinäinen susi
Mies Lönnrotin takaa. D.E.D. Europaeus (Timo Tuominen, edessä) oli omaperäinen suomalaisuusmies, jonka työ Kalevalan kokoamisessa on painunut unholaan.

Mies Lönnrotin takaa. D.E.D. Europaeus (Timo Tuominen, edessä) oli omaperäinen suomalaisuusmies, jonka työ Kalevalan kokoamisessa on painunut unholaan.

Europaeus, yksinäinen susi

Tuore näytelmä kertoo Kalevalan kerääjän kovan kohtalon. Suurmies kuoli nälkään ja haudattiin köyhäin hautausmaalle. Kuka oli tuntemattomaksi jäänyt D. E. D. Europaeus?

Teksti Outi Reinola
Kuva Jani Laukkanen

Kuka kumma on tämä kielitieteilijä ja kansanrunouden kerääjä, josta emme ole kuulleet? Eikö Elias Lönnrot kerännytkään Kalevalaa? Ihmetys nousee mieleen, kun katsoo tänään keskiviikkona ensi-iltansa saavan Europaeus-näytelmän harjoituksia.

Lavalla loikkii nuori, ylioppilashattuinen David Emanuel Daniel Europaeus (Timo Tuominen). Hän kulkee pitkin Karjalaa, Inkeriä ja Viroa keräten talteen suomenkielisiä värssyjä, kuunnellen kansanlauluja, tutustuen kansanlääkintään ja jopa antaen naiselle oikeuden ajatella. Mukana kulkee ainoa tosi ystävä, pääkallo, joka Europaeukselle symboloi kaikkien ihmisten yhteistä alkuperää. Europaeus oli myös arkeologi.

Ihmeelliset olivat D. E. D. Europaeuksen (1820–1884) aivoitukset aikalaisten mielestä. Tämä nuori Lönnrotin apuri uskoi, että ihmisen alkukoti on Afrikassa ja että kaikissa ihmisissä asuu Jumalan henki. Jopa lapsia ja laukkuryssiä tuli hänestä arvostaa.

Europaeus teki vuosina 1845–1854 seitsemän runonkeräysmatkaa muun muassa Vienan Karjalaan. Europaeus kirjoitti myös sanakirjan ja loi suomen kieleen semmoisia uudissanoja kuin tasa-arvo, toimeentulo, kertosäe, eduskunta ja enemmistö.

– Hän oli Suomen Don Quijote, joka kiersi maailmaa ja taisteli tuulimyllyjä vastaan, Europaeuksen nahkoihin asettunut näyttelijä Timo Tuominen sanoo. – Vastoinkäymisistä huolimatta hän aina nousi, koska uskoi asiaansa loppuun asti.

Tuominen tunnistaa Europaeuksen arvoissa paljon omia arvojaan.

– Hänen tapaansa puolustaa heikompiaan on helppo samastua. Voin löytää itseni kautta hänen henkilöhahmonsa.

Vaikka D. E. D. Europaeus oli yksi Suometar-lehden perustajista ja Kalevalan kerääjä, hän ei koskaan saanut ansioistaan tunnustusta vaan joutui hengentuotteidensa ryöstön kohteeksi. Yhtenä syynä on pidetty hänen epäsäätyistä syntyperäänsä. Hän oli papin poika, mutta äiti oli pappilan entinen karjapiika.

Toisena syynä on pidetty Europaeuksen kotiseutua. Hän oli lähtöisin Itä-Suomesta, Savitaipaleelta, joka oli koko Viipurin läänin tavoin jo 1700-luvulla siirtynyt Venäjän haltuun. Viipurin kuvernementin virkamiehistö oli kiinnostunut Venäjän aatevirtauksista ja sukulaiskansoista.

Itäinen suuntaus oli Suomen sivistyneistöstä ”väärä”. Kansallisromantikot halusivat liittää Suomen Pohjoismaihin, joihin heillä oli äidinkielensä ruotsin ja sukujensa kautta läheiset yhteydet. Moni itäsuomalainen oppinut sysättiin sopimattomana syrjään. Myös Europaeus joutui saartoon, ei saanut apurahoja ja kuoli nälkään Pietarissa. Hänet haudattiin rutiköyhänä köyhäin joukkohautaan.

Vasta jälkipolvien edustajat kuten näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Juha Hurme ovat ymmärtäneet Europaeuksen ajatusten arvon ja hengen suuruuden.

Hurme on Kalevalaseuran jäsen ja aktiivisesti kiinnostunut suomalaisesta kansanperinteestä. Kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura aikanaan julkaisi kirjan Europaeuksesta, Hurme tiesi, että se on siinä. Näytelmä. Hurme halusi kuvata kansallisen heräämisen aikakautta ja tutkia suomalaismielisyyden syntyä.

– Europaeus oli Aleksis Kiven ja Elias Lönnrotin aikalainen. Silloin elettiin vahvaa kansallisen heräämisen aikaa, Hurme sanoo.

– Entinen aika vain oli huomattavasti julmempi ja suvaitsemattomampi, koska sivistyneistöä oli Suomessa vähän. Näytelmä kertoo siis samalla meistä ja meidän ennakkoluuloistamme sekä siitä, mitä väärä nationalismi voi aktivoida.

Nykyihmistä näytelmässä puhuttelevat vahvasti sekä Europaeuksen syvälliset ajatukset että aikalaisten ahtaus. Europaeus joutui kateuden kohteeksi ja muiden hylkimäksi. Hänen henkinen suuruutensa tuhoutui toisten pienuuteen.

Unenomaisesti assosioivassa näytelmässä ovat henkilöinä mukana myös Aleksis Kivi ja Josef Julius Wecksell, molemmat lahjakkaita kirjailijoita. Wecksell joutui jo 24-vuotiaana Lapinlahden mielisairaalaan. Myös Europaeuksen mielenterveyttä epäiltiin.

– Europaeus on minulle monella tavalla sukulaissielu, vaikka en ole yhtä monitieteellinen kuin hän, Juha Hurme sanoo.

– Kaikki kirjailijat kirjoittavat aina myös itsestään. Olen tässä näytelmässä voinut työstää myös omaa mielisairaalaan joutumistani, Hurme jatkaa.

Europaeus-näytelmän tunnelma on tiivis. Muissa rooleissa ovat Antti Pääkkönen, Esa-Matti Long ja Taisto Reimaluoto. Yksinkertaisen kaunis a cappella -etnomusiikki kuljettaa näytelmää. Sitä esittää Duo Hurme eli Hanna Rajakangas ja Petra Poutanen-Hurme. Koreografi on Saara Hurme.

– Tämä on perheprojekti, Hurme hymähtää.

Hurmeen innostus tempaa mukaansa. Hengen suuruus kantaa.

Europaeus. Kantaesitys Kansallisteatterin Willensaunassa Kalevalan päivänä 28.2.2014.

Jaa tämä artikkeli: