Eutanasiatiedot ovat julkisia
Väitteet Hollannissa vasten potilaan tahtoa tehdyistä eutanasioista vääristävät faktoja, jotka voi helposti tarkistaa Hollannin hallituksen nettisivuilta (www.government.nl/issues/euthanasia) ja säännöllisesti julkaistavasta tutkimuksesta (esimerkiksi Regional Euthanasia Review Committees Annual Report).
Vuonna 2010 Onwuteaka-Philispenin ryhmän tutkimista 6 861 kuolemasta
1 434:ssä lääkärin arvioitiin lyhentäneen potilaan elämää. Eutanasioita ja avustettuja itsemurhia oli 495; näissä potilaan tahto tunnetaan. Kuva pakko-eutanasioista luodaan kutsumalla eutanasioiksi myös saattohoitotapauksia, joissa lääkäri on potilaan oireita lievittäessään vahingossa aiheuttanut tämän kuoleman lääkityksellä (927 kertaa) tai päättänyt sen ilman selkeää pyyntöä (12 kertaa).
Tämä ei välttämättä ole huonoa hoitoa potilaan ollessa kuolemassa vammaan tai sairauteen, jonka takia aloitettu saattohoito on jo päätös antaa potilaan kuolla. Yleisin syy kannella saattohoidosta on riittämätön kipulääkitys (Sari Anttila, Valvira), ja näiden tapausten määrä kasvaa saattohoitoon panostettaessa. Saattohoidon taso Hollannissa arvioitiin vuonna 2011 maailman seitsemänneksi parhaaksi.
Samoin kauhisteltuja (Hirvonen K&k 19.11.) vastasyntyneiden eutanasioita on vuoden 2005 niin sanotun Groningen-protokollan jälkeen tehty kaksi: lapsille jotka muuten olisivat kuolleet synnynnäisiin sairauksiinsa ja joille saattohoito lupasi taudin tuskien lisäksi vain kituliasta kuolemaa esimerkiksi nestehukkaan.
Dementikoille aiemman pyynnön perusteella myönnetyissä eutanasioissa (Hirvonen K&k 19.11.) taas on kyse hoitotahdoista, joissa erityisesti on pyydetty eutanasiaa dementia-tapauksessa. Hoitotahdon merkitys on, että sitä noudatetaan, kun yksilö ei tahtoaan enää pysty ilmaisemaan.
Paul Tiensuu
Jaa tämä artikkeli: