Facebookin kautta koottu porukka vuokrasi yhteisen huvilan
Muuttokuorma saareen. Hankkeen puuhamies Mika Välipirtti soutaa, Juha Jäntti pitää perää.

Muuttokuorma saareen. Hankkeen puuhamies Mika Välipirtti soutaa, Juha Jäntti pitää perää.

Facebookin kautta koottu porukka vuokrasi yhteisen huvilan

Lähes neljäkymmentä perhekuntaa jakaa Villa Björknäs II:n Helsingin Vartiosaaressa.

Kesäkuisena sunnuntaina saaressa kannettiin muuttotavaroita.

– Luulin jo, että taatelikakku menee mereen ja me mukana, naurahtaa Helena Frondelius ja kapuaa Mikko Hakalan kanssa laiturille soutuveneestä.

Tuntematon pelastaja otti heidät hinaukseen kovassa aallokossa Tammisalon edustan Jatasalmessa. Pian paikalle soutaa urheasti Mika Välipirtti, jolla on veneessä lipasto, laatikollinen astioita ja rullattu patja. Hyväntuulista porukkaa ilmaantuu kantajiksi. Myös lapset ottavat osansa.

On meneillään Helsingin asukkaiden loma- ja virkistysyhdistys ry:n muuttopäivä. Nyt asetutaan taloksi lähes satavuotiaaseen Björknäs II -huvilaan Vartiosaaressa. Helsingin kaupungilta vuokratun mansardikattoisen villan jakaa noin 35 perhettä ja henkilöä.

 

Mahdollisuus päästä mukaan on ollut kuin lottovoitto.

 

Keittiön ovi on auki. Sisällä puunaa pintoja Helena Venäläinen, jolle saari on jo aiemmin tuttu palstaviljelmän kautta.

– Jokainen tekee täällä, mitä pystyy. Homma ei lopu, mutta se ei lannista, kun käsiä on niin paljon, hän sanoo.

Venäläinen iloitsee toimivasta puuhellasta. Sehän on talon todellinen sydän.

Huvila on puhdas ja viihtyisä. Vielä kuukautta aiemmin se oli umpeen laudoitettu ja ummehtunut. Edellisen käyttäjän, Kirjailijaliiton, lähdöstä oli ehtinyt vierähtää useampi vuosi.

Kirjahyllyyn on alkanut kertyä puutarha- ja lintuopuksia. Pyhäpäivän ilta-aurinko siivilöityy suurista ikkunoista kaarevaan saliin. Umpeen kasvanut ja kaatuneiden puiden valloittama puutarha on raivattu esiin. 

Leikkiä luonnossa. Lapset seilaavat "laivallaan" eli kaatuneella puulla huvilan pihalla. Miehistönä Esko Ruuttunen (vas.), Viljami Pirhonen, Joel Pirhonen, Niila Pirhonen ja Jaakko Jäntti.

Ulkosalla istuu ihmisiä nuotiolla. Yksi heistä on Tanja Pirhonen, jolla on mukanaan kaksi-, neljä- ja seitsenvuotiaat tenavat.

– Olen nyt täällä kolmatta kertaa. Mahdollisuus päästä mukaan on ollut kuin lottovoitto. Asumme Jätkäsaaressa, jossa ei luontoa ole.

Pirhonen on kunnostanut pihaa ja retkeillyt metsässä. Noin neliökilometrin kokoinen Vartiosaari on kasvustoiltaan ja maisemiltaan hyvin monipuolinen.

– Paljon on näkemättä. Pian tullaan jo yöksi. Lapsetkin nauttivat paikasta todella paljon.

Mökkiryhmä koottiin Facebookissa

Kaikki alkoi viime syksynä, kun Mika Välipirtti – monen yhdistyksen asukasaktiivi – löysi tyhjän huvilan. Siltä seisomalta hän tiedusteli kiinteistöviraston tilakeskukselta vuokrausmahdollisuutta ja rummutti Facebookissa kasaan ryhmän, joka sitoutui jäsenmaksuilla ja työpanoksella mukaan. Kaikki tapahtui nopeasti, melkein omalla painollaan.

– On käsittämättömän hyvä fiilis, kun idea lähtee nollasta vetämään kuin purjevene myötätuulessa.

 

Jäsenillä on oikeus tiettyyn määrään yöpymisiä ja suositus osallistua ainakin kaksiin talkoisiin.”

 

Yhdistys ottaa yhä jäseniä ja vuokraa jatkossa mahdollisesti lisää kimppahuviloita. Myös toisia toimijoita voidaan konsultoida. Valtaosa nykyisistä jäsenistä tulee Arabianrannan ja Kumpulan suunnalta, ja ikäjakauma on kolmestakympistä seitsemäänkymppiin. Jäsenillä on oikeus tiettyyn määrään yöpymisiä ja suositus osallistua ainakin kaksiin talkoisiin.

Huvilan tämän vuoden isännäksi valittu Välipirtti näkee, että kaupungin omaisuus on ennen kaikkea kaupunkilaisten omaisuutta. Björknäs II:een on luvassa avoimien ovien päiviä yleisölle sekä kokoontumismahdollisuuksia muille järjestöille.

– Meillä on sääntöihin kirjattu kolme pääperiaatetta: toisten kunnioittaminen, pyrkimys ekologiseen elämäntapaan ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden toteuttaminen, hän mainitsee.

Ideologian rinnalla ei unohdu käytännön kunnostuslista. Siihen kuuluu seinien pinkopahvien uusinta, tulisijojen slammaus, ikkunoiden ja rännien kunnostus, yhden vesivahingon korjaus ja niin edespäin.

 

Tämäntyyppinen vuokrausmalli vaatii vuokralaiselta osaamista.”

 

Tilakeskuksen normikäytännön mukaan Björknäs II olisi jäänyt vuokraamatta huonokuntoisena. Talo olisi aluksi pitänyt remontoida, mikä olisi nostanut tuntuvasti vuokraa. Tilakeskuksen vuokraneuvottelija Piia Airaksinen kuitenkin uskoi porukan kykyyn selviytyä urakasta.

– Tämäntyyppinen vuokrausmalli vaatii vuokralaiselta osaamista. Pieni pintaremontti tai lattiapesu ei riitä, hän korostaa.

Kansainvälisestä yritysmaailmasta tuleva Airaksinen haluaa omalta osaltaan jouhevoittaa jäykkämaineisen tilakeskuksen toimintakulttuuria.

– Olen mielelläni antanut valtaa ja vastuuta asiakkaalle. Yhteistyöllä saamme aikaan vaativiakin asioita hankalissa olosuhteissa. Hyvä lopputulos on saavutettavissa ketterästi, kun löytyvät oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin. Samalla kustannukset pysyvät puolin ja toisin kohtuullisina.

Keskiössä yhteistyö ja yhteisöllisyys

Airaksinen toivoo Björknäs II:sta koituvan iloa mahdollisimman monelle.

– Rahan sijaan näissä piireissä pyörii hyvä mieli, mikä on yksi hyvän elämän perusedellytyksistä.

Kamppeiden kuskaus jatkuu. Polkua pitkin keikkuu sänky kyydissään kaappi. Välipirtti tähyää rannassa uutta lastia.

Punakattoinen tupa. Talkoissa mukana ollutta porukkaa huvilansa edessä.

Yhteisöllisyyttä peräänkuulutetaan usein. Tässä sitä nyt on.

– Aito yhteisöllisyys voi syntyä vain mielekkäiden ja kiinnostavien toimintojen kautta, huvilaisäntä uskoo.

Vartiosaari on hänestä paras mahdollinen paikka kimppahuvilalle. Saari sijaitsee lähellä kaupunkilaisia, mutta antaa tunnun siirtymästä kauas.

– Luonto on yhtä tärkeä ellei tärkeämpi juttu kuin huvila. On viiden tähden luksusta ja henkireikä, että muutamalla askeleella voi päästä Lapin mieleen tuovaan kelohonkametsään.

 

Saaren kohtalo on epävarma

Vartiosaareen laaditaan osayleiskaavaa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toukokuussa hyväksymä luonnos esittää saareen jopa 7000 asukkaan lähiötä. Varsinaista kaavaehdotusta käsitellään lautakunnassa syksyllä, ja valtuuston päätettäväksi kaava tullee 2016.

Rakentamisvisio on herättänyt voimakasta kritiikkiä. Yli 80 prosenttia saaren metsistä on metsäluonnon monimuotoisuusohjelma METSO:n kriteerien mukaista arvometsää, minkä lisäksi saari on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Jaa tämä artikkeli: