Hyvältä tuntuu. Facebookin tykkäykset nostavat itsetuntoa ja synnyttävät kateutta.
Facebookissa voi tulla paha mieli
Monille sosiaalinen media auttaa pitämään yhteyttä ystäviin. Toisille se tarkoittaa lisääntyvää ulkopuolisuuden tunnetta.
Teksti Iida Rauhalammi
Kuva Shutterstock
Facebook ja muut sosiaalisen median palvelut ovat tulleet suhteellisen lyhyessä ajassa olennaiseksi osaksi arkielämäämme. Uudenlaisen sosiaalisen todellisuuden varjopuolena on lisääntynyt ulkopuolisuuden tunne.
– Sosiaalinen media tuo omat sosiaaliset verkostot näkyväksi, jolloin näkyväksi tulee myös yksinäisyys, selventää sosiaalisen median tutkija Janne Matikainen.
– Esimerkiksi sellaiset nuoret, jotka ovat yksinäisiä ja kaveriporukan ulkopuolella, saattavat kokea Facebookin ahdistavaksi. Heillä ei ole sielläkään kavereita.
Mannerheimin lastensuojeluliiton verkkotukioppilas Salla-Serena Louhi, 18, vahvistaa Matikaisen näkemyksiä.
– Nuorten elämään on tullut kokonaan uusi ulottuvuus. Normaalin elämän lisäksi pyritään olemaan suosittuja myös sosiaalisessa mediassa. Jos kavereita ei ole paljoa, tai jos kukaan ei tykkää omista julkaisuista, ajatellaan, ettei kukaan tykkää myöskään ihmisenä.
Verkkotukioppilaat ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton vapaaehtoisia, jotka tuovat nuorten ääntä kuuluviin erilaisissa aiheissa.
Suomalaiset ovat Facebookissa aktiivisia iästä riippumatta. Sivuille on liittynyt suuri osa alle 60-vuotiaista. Facebookissa jaetaan lähinnä iloisia asioita, jotka tuovat mielihyvää itselle ja muille.
– Harva kirjoittaa, että täällä marraskuun iltana istun kotona ja ryydyn, naurahtaa Janne Matikainen.
Joskus kuitenkin pelkästään positiivisten asioiden jakaminen saattaa johtaa vääristyneeseen kuvaan muiden elämästä.
– Erityisesti nuorten kohdalla, kun omaa identiteettiä ja elämäntyyliä haetaan, voi olla vaikea ymmärtää, että netissä näkyvä kuva on vain osa totuutta.
Sosiaalinen media mahdollistaa julkaisujen kautta sosiaalista vertailua ja saattaa sitä kautta lisätä esimerkiksi kateutta.
– Aikuisillakin saattaa herätä negatiivisia tunteita, jos omassa elämässä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi matkustaa kuin muilla.
Salla-Serena Louhi kertoo, että myös nuorilla kateutta aiheuttavat ulkomaan matkat ja esimerkiksi uudet puhelimet, joihin kaikilla ei ole rahaa.
– Myös se, missä tapahtumissa käydään, ja kuka saa kutsun minnekin, aiheuttaa vertailua, lisää Louhi.
Sosiaalisessa mediassa oma elämä jaetaan tietyn ryhmän kanssa kuvin, tekstein ja videoin.
Janne Matikainen puhuu pienoisjulkisuuksista, joita ihmiset luovat itselleen internetissä. Se, mikä missäkin ryhmässä on hyväksyttävää ja arvostusta nostavaa, vaihtelee paljon.
– Minuutemme määrittyy sosiaalisen identiteettimme perusteella, ja positiivisen kuvan antaminen riippuu aina kontekstista. Se, mikä on hienoa esimerkiksi koiranomistajien keskuudessa, ei toimisi jossain toisessa ryhmässä.
– Kyllä minä uskon, että jossain tilanteissa kuvia laitetaan näkyviin vain tietyille henkilöille kerskumisen takia, Salla-Serena Louhi täydentää.
Matikainen muistuttaa, että vaikka toisille on tullut Facebookista puoli elämää, toisille sosiaalisen median vallankumous ei ole merkinnyt paljoakaan.
– Varmaa on vain se, ettei sosiaalisen mediaan voi enää suhtautua välinpitämättömästi.
Jaa tämä artikkeli: