Franz Kafka on haudattu Zidovske hrbitovyn uudelle juutalaiselle hautausmaalle.
Franz Kafka sai arvostusta vasta kuolemansa jälkeen
Kirjailija Franz Kafkan kuolemasta tulee kesäkuun 3. päivänä kuluneeksi 85 vuotta.
Vasta kuolemansa jälkeen suuren yleisön tietoisuuteen kohonnut, Prahassa vuonna 1883 juutalaisperheeseen syntynyt klassikkokirjailija, on haudattu Prahan uudelle juutalaiselle hautausmaalle.
Kafka syntyi 3. heinäkuuta vuonna 1883 Prahassa ja menehtyi tuberkuloosiin 3. kesäkuuta 1924 Kierlingissä Itävallassa (nykyisin Klosterneuburg). Hän oli 1900-luvun merkittävimpiä saksankielisiä kirjailijoita, koulutukseltaan juristi. Novellit ja romaanit olivat hänelle luontaisia ilmaisumuotoja.
Suosiostaan Kafka ei ehtinyt juurikaan nauttia elinaikanaan. Ennen kuolemaansa kirjailija pyysi ystäväänsä tuhoamaan koko julkaisemattoman tuotantonsa, mutta tämä kieltäytyi. Onneksi, sillä hänen ansiostaan eurooppalaisen kirjallisuuden suurnimen tuotanto säilyi meille asti.
Kirjailijan tuotannossa näkyvät synkkyyden, olemassaolon ahdistuksen ja vainon tunnot, samoin irrallisuus ja vieraantuneisuus yhteiskunnasta. Franz Kafkan satiiri kohdistuu erityisesti virkavaltaiseen järjestelmään. Häntä on pidetty surrealistisen, modernistisen ja eksistentialistisen koulukunnan edustajana.
– Kafka on merkittävämpi nykyään kuin omana aikanaan, ja hän on ajankohtainen niin pitkään kuin maailmassa on byrokratiaa, sanoo kirjallisuuden tutkija Pasi Lankinen. Kafkan tuotanto ei ole sidottu aikaan eikä kulttuuriympäristöön, vaan tekstit saavat eri lukukerroilla uusia merkityksiä lukijan kokemusmaailman muuttuessa.
Klassikon tavoin Kafka kestää hyvin aikaa. Hänen romaaneistaan tunnetaan Suomessa ehkä parhaiten Oikeusjuttu (1925) ja Linna (1926). Novelleista kuuluisimpia ovat Muodonmuutos, Rangaistussiirtolassa ja Hiilisangolla ratsastaja.
Mitä on rakkaus? Sehän on aivan yksinkertaista! Rakkautta on kaikki, mikä korottaa, laajentaa, rikastuttaa elämäämme kaikkiin korkeuksiin ja syvyyksiin päin. Rakkaus on yhtä ongelmaton kuin kulkuneuvo. Ongelmallisia ovat vain kuljettaja, matkustajat ja tiet.
Viitta ohjaa haudan tuntumassa paikalle, mutta pääsuunnan voi käydä kysymässä hautausmaan toimistosta. Juutalaiseen kulttuuriin kuuluu uskonnollisilla paikoilla pään peittäminen, eivätkä turistitkaan saa tästä vapautusta. Ellei päähinettä ole mukana, voi vahtimestarilta lainata kipan.
Prahan vanha juutalainen hautausmaa on maailmankuulu nähtävyys, mutta toisin kuin hautausmaille yleensä, sinne ei pääse suoraan kadulta. Se on osa juutalaista museokokonaisuutta, ja sisäänpääsy edellyttää pääsylipun lunastamista. Alueella pääsee liikkumaan vain merkittyjä polkuja pitkin, ja kuvauslupa on lunastettava erikseen. Sisällä synagogassa tai museossa ei saa kuvata lainkaan.
Hautausmaan erikoisuus on se, että vainajia on haudattu jopa kahdeksaan kerrokseen. Sille suotu pinta-ala oli paljon pienempi kuin juutalaisyhteisön koko olisi edellyttänyt.
Prahan valtaväestön hautakulttuurista saa hyvän läpileikkauksen vierailemalla Olsanskén hautausmaalla, joka sijaitsee noin kolme kilometriä Prahan keskustasta itään. Pinta-alaltaan se on Prahan suurin. Useat haudat ovat sukuhautoja, joilla on massiiviset hautakivet, monet niistä kuuluisien kuvanveistäjien töitä.
Mausoleumitkaan eivät ole harvinaisia. Kuuluisuuksien hautojen etsimistä helpottavat sektoreittain pystytetyt opastustaulut, joihin on laadittu kuvalliset pienoiselämäkerrat haudatuista merkkihenkilöistä.
Seppo J. Simola
Jaa tämä artikkeli: