Futuristi tykkää olla liemessä ja virkata
Elina Hiltusesta on hauska virkata tunnistettavia hahmoja. Kainalossa on Einstein.

Elina Hiltusesta on hauska virkata tunnistettavia hahmoja. Kainalossa on Einstein.

Futuristi tykkää olla liemessä ja virkata

Elina Hiltunen on yrittäjä, insinööri, kauppatieteen tohtori ja amigurumien tekijä.

Elina Hiltusella on vauhti päällä. Hänellä on vuonna 2007 perustettu yritys What’s Next Consulting Oy, joka on erikoistunut ennakointiin, ja nyt hän on rakentamassa Nice Speakers -puhujatoimistoa, joka välittää pääasiassa naispuhujia.

”Naisten ja naisten koulutuksen tukeminen on minulle tärkeä. Siksi olen perustanut Tiedettä tytöille -hankkeen ja siksi Nice Speakers tulee lahjoittamaan jokaisesta välitetystä puhekeikasta kehitysmaan naiselle ammatin Naisten Pankin kautta. ”

Hiltusen kiinnostuksella naisten koulutuksen ja tiedekiinnostuksen avittamiseen on taustansa: hänen nyt jo edesmennyt äitinsä ei voinut kouluttautua, koska siihen ei ollut varaa. Lahjakkuutta olisi kyllä ollut.

”Tämä on minun muistotekoni äidille”, sanoo Hiltunen.

Taiteellinen insinööri sanoo mahdollisuuksille kyllä

Elina Hiltunen on ehtinyt moneen jo ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Kemiaa opiskeleva teekkari pyrki aina välillä Taideteolliseen korkeakouluun, taiteellinen ja taiteen harrastaja kun oli.

”Ovet eivät auenneet, mutta pääsin International Design Business Management -ohjelmaan (IDBM), johon kuului kursseja Taideteollisessa. Kun en valmistuttuani saanut kemian alan insinöörin töitä, puhuin itseni ohjelmaan assistentiksi."

Ohjelmaa pyöritettiin tuolloin Kauppakorkeakoulussa. Päivänä muutamana esimies tuli kertomaan, että työt ohjelmassa eivät voi enää jatkua, jollei Hiltunen aloita jatko-opintoja Kauppakorkeakoulussa. Ja Hiltunen aloitti, koska sanoo herkästi mahdollisuuksille kyllä.

”Heikkoja signaaleja käsittelevän väitöskirjan tekemiseen meni kaksitoista vuotta, mutta siihen väliin mahtuivat lapset ja neljä vuotta kotona.”

Amigurumit ovat geometriaa

Ennen oman yrityksen perustamista Elina Hiltunen on työskennellyt futuristina niin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa, Finprossa kuin Nokiallakin.

Pitkän akateemisen ansioluettelon joukossa ja kahden tulevaisuudentutkimukseen liittyvän kirjan rinnalla on kiinnostava poikkeama: kolme amigurumien virkkauskirjaa. Miten ihmeessä futuristi on eksynyt virkkaamaan pieniä, söpöjä hahmoja? Amazon-nettikirjakaupalla on osansa asiassa.

”Olin äitiyslomalla ja halusin opetella neulahuovutusta. Olin tilaamassa Amazonista aiheesta kirjaa, kun kauppa suositteli minulle japanilaista amigurumien virkkauskirjaa."

Hiltunen tilasi kirjan ja innostui.

”Aloitin ihan nollasta. Minun piti hankkia virkkuukoukku ja lankaa, ennen kuin pääsin edes aloittamaan.”

Amigurumi valmistuu nopeasti. Hiltunen sanoo, että kun keksii jujun, voi luoda uusia malleja itse.

”Sehän on geometriaa! Virkataan geometrisia perusmuotoja ja yhdistellään niitä. Kun oppii tekniikan, vain taivas on rajana.”

Käsityökirjailijaksi sattumalta

Oma juttunsa on sekin, miten Hiltunen tuli tehneeksi ensimmäisen amigurumikirjansa, Amigurumivirkkauksen ABC:n.

”Facebook-sivullani oli kuvia virkkaamistani amigurumeista. Tuttu näytti niitä Novitassa, ja sieltä tuli pyyntö, voisinko virkata malleja heille. Ajattelin ensin, että herranjestas, minähän olen insinööri ja virkannut vasta vähän aikaa. Mutta sitten sanoin kyllä”, nauraa Hiltunen.

Siihenkin, että Hiltusen ei ole vaikea sanoa kyllä, on syynsä.

”Tykkään olla liemessä. Se on ihanan kutkuttava tilanne, kun on liemessä, ja sitten miettii, miten järjestää itsensä siitä pois.”

Populaarikulttuuria virkaten

Itsensä haastamisesta hän pitää myös. Amigurumivirkkauksessa se tarkoittaa sitä, että hän virkkaa mielellään brändejä.

”Virkattu lehmä voi olla monenlainen. Mutta kun virkkaa jonkin tietyn hahmon, sen pitää olla näköinen. Siinä pitää miettiä. Kun lapset olivat pienempiä, amigurumeita tuli virkattua paljon: lasten kaverit toivoivat niitä lahjaksi ja kysyin aina, mistä kukin tykkäisi.”

Niinpä Hiltunen on virkannut Postimies-Paten, Nintendo-pelien hahmoja, Homer Simpsonin, Angry Birdsejä kirjaksi asti ja monen monta muuta hahmoa.

Itsensä haastaminen ei ole ainut syy virkata elokuvista, ohjelmista ja peleistä tuttuja hahmoja.

”Minusta on hienoa saada muut innostumaan virkkauksesta. Populaarikulttuurin kautta voi lapset ja nuoretkin saada innostumaan ja tajuamaan, että itse voi tehdä monenmoista.”

Vähän samasta ajatuksesta lähti tänä vuonna lapsille suunnatun Matka ohjelmoinnin maailmaan -kirjan tekeminen.

”En osaa ohjelmoida, mutta kun ajatus oli istutettu, tuumin, että ei se nyt ole mahdotonta – pitää vain lähteä tutustumaan ja oppimaan asioita. Loppujen lopuksi tein kirjan lapsieni kanssa.”

Moottoripyörän sijaan tuunattu polkupyörä

Kun Elina Hiltuselta kysyy, mitkä voisivat olla kädentaitoalan hiljaisia signaaleja, hän arvioi, että kierrätys, kierrätysmateriaaleista tekeminen ja tuunaus pysyvät hyvin pinnalla.

On hän harrastanut sitä itsekin. Kun Proud Age -hankkeessa toimiva ystävä ehdotti, että Hiltunen tuunaisi Putous-sarjan hahmolle Hieno Åhlgrenille rollaattorin, hän teki työtä käskettyä. Myös perhe on saanut tuunatut pyörät.

 

Vaikka olen tehnyt paljon erilaisia asioita, niin jännästi palaset ovat loksahtaneet yhteen.

 

”Meillä oli aiemmin moottoripyörä. Mutta kun hankittiin talo ja sitä myötä niskaamme iso laina, sanoin miehelle, että moottoripyöräily on liian vaarallista. Pyörä myytiin, ja vähän kuin lohdutukseksi ostin cruiser-pyörän ja tuunasin sen miehelleni syntymäpäivälahjaksi moottoripyörätyyliin.”

”Vaikka olen tehnyt paljon erilaisia asioita, niin jännästi palaset ovat loksahtaneet yhteen. Kaikesta on ollut hyötyä, vaikkei kaikesta ole ollut ammatiksi asti. Pienenä haaveilin tulevani kirjailijaksi. Nyt olen tehnyt kuusi kirjaa, mutta se oikea kirja, romaani tai novellikokoelma, on tekemättä.”

Saattaapa sekin vielä tulla. Pöytälaatikossa on kuulemma aineistoa.

Elina Hiltusen mielestä amigurumien teko on pohjimmiltaan geometriaa.

Kuka?

Elina Hiltunen, futuristi, DI ja kauppatieteen tohtori.

Mistä?

Syntynyt Espoossa, Kotoisin Keravalta, jossa viettänyt nuoruutensa parikymppiseksi asti.

Mitä?

Yrittäjä, joka yrittää, erehtyy, oppii ja joskus jopa onnistuukin. Lähtee kaikkeen hurjaan mukaan, jotta voi kehittää itseään – ja tehdä maailmasta vähän parempaa paikkaa.

Motto?

Tummimmallakin pilvellä on kultareunat. Jos ei sitä huomaa, niin paras ottaa tussit esille ja maalata reunus itse.

Jaa tämä artikkeli: