Gurun opissa: Onko päiväsi pilvinen vai valoisa?
Voit katsella elämääsi hengellisenä matkana, jossa on pilvisiä, pimeitä ja valoisia aikoja.
Elämänvalintoihimme ja uskoomme vaikuttavat meille tärkeät ihmiset. Gregorios Nyssalaiselle perhe merkitsi kaikkea. Hän syntyi 330-luvulla kristittyyn perheeseen Kappadokian Kesareassa, joka sijaitsee nykyisen Turkin alueella.
Gregorioksesta ei pitänyt tulla pappia saati piispaa. Nuoruudessaan hän innostui filosofiasta ja puhetaidosta ja ryhtyi asianajajaksi.
Sillä välin isoveli Basileios opiskeli teologiaa, teki pyhiinvaellusmatkan Egyptin erämaaisien luo ja palasi sieltä innostuneena kotikonnuilleen. Parissakymmenessä vuodessa hän organisoi Kappadokian sairaanhoidon ja köyhien avustamisen sekä rakensi luostariyhteisöjä. Gregorios ihaili veljeään ja sanoi myöhemmin saaneensa kaiken oppinsa häneltä.
Eniten Gregorioksen hengen- ja sielunelämään vaikutti kuitenkin perheen esikoinen Makrina. Isosiskoltaan Gregorios haki hengelliset neuvonsa. Makrina oli perustanut äitinsä kanssa suvun perintömaille luostarin, jonka johtajana hän toimi.
Makrinan luokse lohdutusta saamaan Gregorios hakeutui, kun heidän veljensä Basileios kuoli vuonna 379. Kun Gregorios pääsi sisarensa luokse, hän löysi tämän kuolemansairaana. Makrina rohkaisi surun murtamaa veljeään puhumalla sielun ylösnousemuksesta. Tilanne teki Gregoriokseen lähtemättömän vaikutuksen, ja hän kirjoitti siitä myöhemmin kirjan, jossa sisarukset käyvät syvää filosofista ja uskonnollista keskustelua sielun kohtalosta ja ylösnousemuksesta.
Veljensä ja sisarensa kuoleman jälkeisen surun laannuttua Gregorios vapautui ja rohkaistui. Hän ryhtyi jatkamaan veljensä työtä kirkon johtajana ja teologina. Kiihkeässä tahdissa hän kirjoitti tärkeitä kristillistä uskoa käsitteleviä teoksia ja oli mukana ekumeenisessa kirkolliskokouksessa kirkon oppia muovaamassa.
Gregorioksen kirkollinen ura oli tuulinen, kuten monen muunkin tuohon aikaan. Hänet kutsuttiin Nyssan piispaksi, erotettiin virasta ja valittiin siihen uudestaan. Viimeisinä elinvuosinaan Gregorios vetäytyi hiljaisuuteen ja kirjoitti pienen, mutta syvällisiä vertauskuvia tulvivan hengellisen opaskirjan Mooseksen elämä. Siinä hän tulkitsee Mooseksen elämää vertauskuvana ihmisen hengellisestä matkasta.
Havahtuminen Jumalan todellisuuteen on kuin valaistuminen, valon ilmestyminen. Se on kuin seisoisit pyhällä maalla.
Gregorioksen mukaan sielusi on luotu alunperin Jumalan kuvaksi. Siitä muistona sinussa on sammumaton Jumalan ikävä.
Havahtuminen Jumalan todellisuuteen on kuin valaistuminen, valon ilmestyminen. Se on kuin seisoisit pyhällä maalla.
Tämä on kuitenkin vasta alkua. Hengelliseen matkaan kuuluu myös toisenlaisia aikoja ja kokemuksia. Jonain päivänä voi tuntua kuin kova maa katoaisi jalkojen alta. Tai kuin yllesi laskeutuisi tumma pilvi, jossa ei näe eteenpäin. Se, mihin aiemmin luotit, tuntuu pettävän.
Kuitenkin Jumala on juuri siellä, missä nyt olet. Voi olla, että sinulla on vain vähän sanoja ja vielä vähemmän vastauksia. Silloin jäljelle jää vain hiljainen luottamus.
Valo, pilvi ja pimeä -harjoitus
Gregorios kuvaa hengellistä matkaa vaelluksena valosta pimeään. Hän puhuu valosta, pilvestä ja pimeydestä Jumalan läsnäolon vertauskuvina.
Talvipäivät ovat hyviä päiviä ajatteluun hiljentymiseen. Valitse tänä vuonna joka kuukausi yksi päivä mietiskelyyn.
Katsele sen päivän aikana elämääsi. Mieti, mitkä eletyistä päivistä ovat olleet valoisia, mitkä pilvisiä ja mitkä tuntuivat pimeiltä. Mitä noina päivinä opit Jumalasta ja omasta elämästäsi?
Ohjaajana Gregorios Nyssalainen
Gregorios Nyssalainen syntyi vuonna 335 ja kuoli 395 Kappadokiassa, nykyisen Turkin alueella. Hän on yksi "kolmesta suuresta kappadokialaisesta". Ensimmäinen heistä on Kesarean piispana toiminut Basileios Suuri, Gregorioksen vanhempi veli. Toinen on Gregorios Nazianzilainen, veljesten työtoveri ja ystävä.
Kaikki kolme olivat tärkeitä taustavaikuttajia, kun Konstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 381 määriteltiin kristillisen uskon ydinsisältöä ja laadittiin lopulliseen muotoonsa Nikean uskontunnustus, joka yhä luetaan messuissa juhlapyhinä. He laskivat myös perustan itäiselle luostarilaitokselle ja kehittivät sitä.
Joskus sanotaan, että Gregorioksen vanhin sisar ja luostarinjohtaja Makrina on "neljäs suuri kappadokialainen".
Jaa tämä artikkeli: