Kuva: Matti Pikkujämsä
Gurun opissa: Ota valohoitoa
Luomisen alkuvalon voi nähdä vaikka lätäkön vedessä, muistuttaa Hildegard Bingeniläinen.
Hildegard Bingeniläinen oli oman aikansa vihreä vaikuttaja, jonka hengelliset näyt koskivat koko kosmosta. Siinä kaikella oli paikkansa: enkeleillä, taivaan tähdillä, ihmisellä, kasveilla, puilla ja pensailla, eläimillä, kivillä ja mineraaleilla.
Hildegard muistutti, että kaikki ihmistä lääkitsevät voimat ovat läsnä luonnossa, kun vain osaa löytää ne. Jos vain ihminen osaisi kääntyä Jumalan puoleen ja avata sydämensä hänelle, kaikki leimahtaisi valoisaksi, kaikki kuiva alkaisi kukkia niin kuin maa alkaa vihertää, kun kevään aurinko sitä lämmittää.
Jumala on Hildegardin mukaan läsnä kaikessa. Hänen valonsa sädehtii vaikka lätäkön vedessä. Tätä Jumalan läsnäoloa Hildegard havainnollistaa kuvalla elämänpyörästä. Kaikki kuuluu siihen ja on siitä lähtöisin. Vaikka emme näe Jumalaa, kaikki elämän kipinät ovat hänen kirkkautensa säteitä, niin kuin luonnon valon säteet lähtevät auringosta. Elämänpyörän napana on Jumalan loppumaton laupeus.
Hildegard syntyi vuonna 1098 aatelisperheen nuorimmaksi lapseksi. Vanhemmat laittoivat hänet jo kahdeksanvuotiaana läheiseen luostariin. Siellä häntä kasvatti kreivin tytär Jutta Spanheimilainen.
Jutta ja Hildegard asuivat luostarin kupeessa sijaitsevassa pienessä kammiossa. Sieltä oli näkymä luostarin kirkkosaliin, niin että he saattoivat päivittäin seurata hetkipalveluksia ja munkkien psalmilaulua.
Hildegard oli jo pienenä sairastellut paljon ja nähnyt näkyjä ja kummallisia valoja. Nämä näyt jatkuivat luostarissa, mutta Hildegard uskalsi kertoa niistä aluksi vain Jutalle. Toiseksi tärkeäksi uskotukseen Hildegard löysi Volmar-nimisen munkin, josta tuli hänen tukijansa ja ystävänsä.
Hildegard muistutti, että kaikki ihmistä lääkitsevät voimat ovat läsnä luonnossa, kun vain osaa löytää ne.
Ratkaiseva käänne tapahtui Hildegardin ollessa 42-vuotias. Hän kertoo silloin saaneensa Jumalalta käskyn kertoa näyistään muille. Volmar ryhtyi hänen kirjurikseen. Hildegardin piti kuitenkin hankkia ensin hyväksyntä näkyjensä julkistamiselle katolisen kirkon ylintä johtoa eli paavia myöten.
Hildegard sanoo, että olisi mieluummin vaiennut näyistään, mutta sairaudet pakottivat hänet kertomaan niistä. Hän koki, että samalla hänen voimansa palautuivat.
Hildegardin näyt koskivat elämän kaikkia puolia. Naisten sielunhoitajana hän keskusteli ymmärtäen heidän intiimeimmistäkin asioistaan, sukupuolielämästä ja naisten vaivoista. Jumalallisesta viisaudesta ja rakkaudesta hän puhui feminiinisin kielikuvin.
Luonnosta Hildegard etsi parantavia yrttejä ja kasveja. Hän oli kiinnostunut terveellisestä ruokavaliosta ja työn ja levon tasapainosta. Hänen mukaansa paras lääke stressiin on kohtuullinen ja eettisesti tasapainoinen elämä. Hän myös kehotti aika ajoin pysähtymään ja kuuntelemaan sydämen sykettä, sillä siinä voi kuulla koko elämän sykkeen ja hänen äänensä, josta kaikki elämä on lähtöisin ja joka vetää kaikkea rakkautensa imuun.
Hildegardin rukous
Anna-Maija Raittila on suomentanut ja tehnyt tunnetuksi Hildegard Bingeniläisen rukouksia. Hiljenny ja lue muutaman kerran tämä rukous. Sen ytimessä on tietoisuus siitä, mistä kaikki hyvät teot tulevat.
"Hengähdä minussa, Vihanta Henki, että minussa kumpuaisi puhdasta vettä, että huokaus kohti hyviä tekoja saisi kyyneleet virtaamaan ja suloinen tuoksu tulvahtaisi pyhästä työstä."
Ohjaajana Hildegard Bingeniläinen
Elinaikanaan 1100-luvulla Hildegard Bingeniläisestä, aatelistytöstä ja nunnasta, tuli yksi Euroopan tunnetuimpia naisia.
Hän syntyi nykyisen Saksan alueella, Rheinhessenissa, jossa hänen lapsuudenperheellään oli maatila. Kahdeksanvuotiaana Hildegard annettiin benediktiiniluostariin nunnien kasvatettavaksi. 38-vuotiaana hänestä tuli luostarin naisyhteisön johtaja. Hän perusti luostarin Rheinin ja Nahe-joen risteyksekseen ja rakennutti sille myös sisarluostarin Eibingeniin. Näihin luostareihin tuli lähinnä aatelisneitoja.
Hildegardin elämää hallitsivat näyt ja sairaudet, joita hän piti Jumalan merkkeinä. Niitä hän kuvasi kolmiosaisessa teologisessa kirjasarjassaan. Hänet tunnetaan myös luonnonlääkintäohjeistaan. Lisäksi hän kirjoitti runoja ja lauluja ja sävelsi. Hänen laulujaan lauletaan yhä.
Jaa tämä artikkeli: