Haagaan valitaan kirkkoherra
Ehdokkaat. Hilkka Niemistö (vas.) Marja Heltelä ja Markku Päiviö ovat ehdolla Haagan kirkkoherraksi. Ehdokkaiden verkkosivut löytyvät osoitteista www.marjaheltela.fi, markkupaivio.fi ja www.hilkkaniemisto.com.

Ehdokkaat. Hilkka Niemistö (vas.) Marja Heltelä ja Markku Päiviö ovat ehdolla Haagan kirkkoherraksi. Ehdokkaiden verkkosivut löytyvät osoitteista www.marjaheltela.fi, markkupaivio.fi ja www.hilkkaniemisto.com.

Haagaan valitaan kirkkoherra

Ehdolla ovat Marja Heltelä, Markku Päiviö ja Hilkka Niemistö.

Teksti Tommi Sarlin
Kuva Esko Jämsä

Kysymykset:

  1. Kuka olet?
  2. Oletko kirkkoherrana enemmän hallinnollinen vai hengellinen johtaja?
  3. Haagan seurakunta muodostui runsaat kolme vuotta sitten Hakavuoren ja Huopalahden seurakunnista. Miten kahden seurakunnan yhteen sovittaminen onnistuu parhaiten?
  4. Mihin suuntaan Haagan seurakuntaa tulisi kehittää?

 

Ensimmäinen vaalisija
Marja Heltelä

1. Olen 52-vuotias Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan vs. kirkkoherra, kolmen aikuisen lapsen äiti ja Aatoksen isoäiti. Olen työskennellyt Helsingissä pappina 17 vuotta. Olen toinen Helsingin hiippakunnan pappisasessoreista. Pappina olen rohkea sillanrakentaja. Ihmisenä olen luotettava ja huumorintajuinen.

2. Kirkkoherran on osattava sekä hallinnon ja henkilöstön että hengellinen johtaminen. Olen toiminut esimiehenä yli 10 vuotta. Hengellinen johtaminen näkyy johtamisen jokaisessa osa-alueessa. Olemme Jumalalla töissä. Kirkkoherran tehtävässä ihmisten kohtaaminen on tärkeää. Siihen haluan antaa aikaani.

3. Olen työskennellyt yhdistyneessä keskustaseurakunnassa, jossa olen johtanut hallinnonuudistusta vuonna 2005. Seurakuntalaisia, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä tulee kuulla. Asioista on voitava keskustella ja sopia yhdessä avoimesti. Muutokset aiheuttavat aina tunteita, mutta niitä ei tule pelätä tai peittää vaan johtaa. Haagassa yhdistyminen on lähtenyt käyntiin hyvin. Minulla on kokemusta ja taitoja jatkaa tätä prosessia.

4. Seurakunta on olemassa haagalaisia varten, jotta he pitäisivät huolta toisistaan ja jotta usko Jumalaan vahvistuisi. Alueella on aktiivisia yhdistyksiä ja toimijoita, perheitä ja eläkeläisiä, mutta myös paljon yksinäisiä. Kirkkoherran tulee kuunnella ja mahdollistaa haagalaisten unelmat kirkosta. Mitä toivot seurakunnaltasi? Tehdään se yhdessä!

Toinen vaalisija
Markku Päiviö

1. Olen rovasti Markku Päiviö, 57. Elän avioliitossa teologian tohtori Toto Hannele Päiviön kanssa. Työskentelen kirkkohallituksen lähettämänä työntekijänä Tallinnan Suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana. Aiemmin olen toiminut muun muassa Suomussalmella kappalaisena ja vt. kirkkoherrana sekä Norjassa ulkosuomalaistyössä.

2. Kirkkoherra on aina ensisijaisesti pappi, mikä määrää seurakunnan johtamisen suuntaa. Toimiva hallinto palvelee seurakunnan perustehtävää ja siten seurakuntalaisia.

3. Kun Huopalahden ja Hakavuoren seurakunnat yhdistyivät, molemmilla oli oma toimintatapansa ja -kulttuurinsa. Vaikka onkin paljon yhteistä, ehkä vielä etsitään Haagan seurakunnan toiminnan kulttuuria. Tärkeää on tukea alueiden omaleimaisuutta ja jumalanpalvelusyhteisöjä. Haluan rohkaista seurakuntalaisia ja työntekijöitä eteenpäin. Yhdistyminen on kuin avioliitto, jossa vähitellen muodostuu uuden perheen yhteinen kulttuuri. Uusi tilanne vaatii neuvotteluja ja toisen perinteiden arvostamista.

4. Kehittäminen on ilmaistu hienosti Haagan seurakunnan toimintasuunnitelmassa Hyvää huomista Haagan seurakuntaan. Haluan liittää tähän neljä teemaa: uskonrohkeutta, vieraanvaraisuutta, välittämistä ja hyvää elinympäristöä Haagan seurakuntaan. Uskoa eletään todeksi arjessa. Se luo vastuuta ja tehtäviä ympäristöönsä.

Kolmas vaalisija
Hilkka Niemistö

1. Olen 38-vuotias pastori, teologian tohtori ja perheenäiti. Toimin Meilahden seurakunnassa aluepappina, vedän aluetoiminnan tiimiä ja vastaan lapsi- ja perhetyöstä. Varttuneemman väestön elämään sain uutta kosketuspintaa hoitaessani edesmenneiden vanhempieni asioita heidän sairauksiensa aikana. Vapaahetkinäni luen, lenkkeilen, käyn salilla ja soittotunneilla.

2. Olen molempia. Hyvään johtajuuteen kuuluu taito hallita eri tilanteiden mukainen johtamisrooli. Haluan hoitaa hallintoa, taloutta ja toimintaa siten, että ne tukevat seurakunnan hengellistä perustehtävää tämän päivän ja tulevaisuuden haasteissa.

3. Pidetään eri alueiden seurakunnallinen toiminta vireänä ja avoimena. On tärkeää, että yhdistyneellä seurakunnalla on kasvot, ja että työntekijät ovat tuttuja ja tavoitettavissa. Tarkastelin väitöskirjassani seurakuntien yhdistymisen vaikutuksia. Yhdistymisen jälkeen toimintakulttuurit tyypillisesti törmäävät. Avoin ja laaja keskustelu yhdistymisen perusteista, toimintatavoista ja tavoitteista auttaa muutoksen toteuttamisessa ja vakiinnuttamisessa.

4. Luodaan matalan kynnyksen olohuonetyyppisiä kohtauspaikkoja, tapahtumia ja kirkkokahviloita. Viestitään sanomaamme luontevasti ja kohdataan ihmisiä arkisissa ympyröissä kaduilla ja aluetapahtumissa. Kuunnellaan ihmisten toiveita ja rakennetaan yhdessä seurakuntaa, jossa arvostetaan perinteitä mutta ollaan myös avoimia uudelle.

Jaa tämä artikkeli: