Haluatko olla hyvän olon lähde?
Jokainen voi valita tuottaako itselle ja toisille hyvää mieltä tai oloa vai ei. On myös olemassa työkaluja, joilla voi parantaa omaa ja kanssaihmistensä hyvinvointia.
– Itse harjoittelen kiitollisuutta. Viljelen kiitollisuusajatuksia, pidän kiitollisuuspäiväkirjaa ja aamulla kirjoitan kiitollisuuden aiheitani ylös, kertoo esimerkkeinä tekniikan tohtori Merja Fischer, joka on työskennellyt johtajana ulkomailla ja Suomessa muun muassa ABB:llä, Nokialla ja Wärtsilässä. Hän on myös vetänyt hallituksen tulevaisuusselonteon Tulevaisuuden työelämä 2030 -ryhmää.
Omalla vastuulla on esimerkiksi se, levittääkö ympärilleen myönteisiä tunteita ja hyvinvointia. Itseä ja asenteita muuttamalla meistä tulee parempia puolisoita, ystäviä, vanhempia, työtovereita, alaisia, esimiehiä ja asiakkaita.
– Kukoistuksen viisi K:ta ovat kannustaminen, kiittäminen, kiinnostuminen, kehuminen ja kuunteleminen, luettelee Fischer.
Jos näitä periaatteita noudattaa ihmisten kohtaamisessa, ei voi mennä paljon pieleen. Muista kannustavat sanat ja ihmisten kiittäminen, ne ovat jokaiselle tärkeitä ja niitä on hyvän kuulla joskus. Osoita kiinnostusta toista kohtaan, näytät sillä tavoin, että hän on tärkeä. Kuuntele toista ihmistä, näin hän voi kokea, että hänen asiansa ovat tärkeitä.
Esimerkiksi palveluliiketoiminnassa työyhteisön hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota, koska työilmapiiri vaikuttaa tutkitusti myös asiakkaiden kokemukseen.
Myös psykologiassa ajatellaan nykyisin, että onnellisuudesta 40 prosenttia muodostuu henkilön omista valinnoista ja tahtotilasta, puolet on geneettistä tai kasvatuksen tulosta ja vain 10 prosenttia ihmisen olosuhteisiin liittyvää. Onnellisuuteen ovat yhteydessä muun muassa ihmisen itsetunto ja luonteenvahvuudet.
– Hyvän luonteen peruselementtejä eli universaaleja hyveitä on kuusi: viisaus, tieto, rohkeus, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys ja henkisyys. Luonteenvahvuudet ovat opittavissa, ja niitä voi harjoittaa, sanoo erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara.
Myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan voidaan lisätä muun muassa siunaamalla heitä esirukouksessa tai harjoittamalla Lempeyden lauseet (eli Loving Kindness) -mietiskelyä. Jossa rakkautta laajennetaan koskettamaan läheisten ihmisten lisäksi myös muita ihmisiä.
|
Marco Bjurström on hyvän mielen lähettiläs. Kuva: Jukka Koskinen |
– Muiden itsetunnon kohottaminen ja ihmisyyden eheyttäminen on tärkeää myös työssäni tanssikoulussa. Nähkää potentiaali kaikkialla, nähkää mahdollisuuksia. Jokainen voi opetella katsomaan toista ihmistä hyväksyvästi. Nähkää ihmisissä se, mitä heistä voi tulla ja mikä heistä on tarkoitettu tulla, kehottaa myös yrittäjä, viestintäkouluttaja, esiintyjä Marco Bjurström.
Havainto, että ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa, toimii esimerkiksi työelämässä tärkeänä motivaation lähteenä. Samoin työllä pitää olla merkitystä, koska ihmistä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä. Mutta merkityksellisyyden tunnetta voi lisätä myös esirukoilemalla muiden puolesta tai mietiskelemällä.
Merja Fischer esittää neljä asiaa, joilla voi parantaa omaa ja kanssaihmisten hyvinvointia. Ensinnäkin tulee arvostaa toista ihmistä sellaisena kuin hän on. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen.
– Pyyteetön toisten auttaminen ja rinnalla kulkeminen ovat yksinkertaisia tapoja synnyttää ihmisille myönteistä merkitystä elämään.
Omilla valinnoilla voi vaikuttaa hyvinvointiinsa. Sitä kautta on mahdollista löytää elämään lisää elämäniloa ja optimismia ja vahvistaa luottamusta itseensä.
– Mieti, mistä saat lisää työniloa. Ihmisten työn ilo näkyy tutkitusti tuloksissa, työilmapiirissä ja yritysten menestyksessä, Fischer kehottaa.
Harjoittele myönteistä vuorovaikutusta kaikkialla, missä kuljet. Jokaisesta kohtaamisesta on tilaisuus luoda merkityksellinen toiselle ihmiselle. Jokaisessa tapaamisessa voi levittää ympärilleen myönteisiä tunteita ja hyvinvointia.
Mm. Merja Fischer, Lotta Uusitalo-Malmivaara ja Marco Bjurström puhuivat Maria Akatemia ry:n 6. Prima Mater -symposiumissa.
Jaa tämä artikkeli: