Hälytyskellojen olisi hyvä soida

• 22.04.2013 13:45

1. Uskonyhteisö ei salli kriittistä keskustelua, kysymyksiä ja ilmeisiin ongelmiin puuttumista. Sekä sisä- että ulkopuolelta tulevat kriitikot leimataan oitis ”saatanallisiksi” uskon vastustajiksi.

2. Yhteisön joidenkin jäsenten henkinen tai fyysinen pahoinvointi tulee näkyviin, mutta oireilulle ei näy syytä. Ihmisten vaivojen taustoja ei selvitetä, vaan ne tulkitaan vaikkapa uskon puutteesta tai demoneista johtuviksi.

3. Ongelmien salailu, valheet ja vaikenemisen kulttuuri ovat vakiintuneet osaksi yhteisön elämää. Kukaan ei uskalla nostaa kissaa pöydälle eikä sanoa, ettei keisarilla ole vaatteita. Väkivallantekijät saavat jatkaa väärinkäytöksiään rauhassa.

4. Pieni ihminen nousee Jumalan paikalle, ehdottomaksi ja erehtymättömäksi auktoriteetiksi ja palvotuksi uskonsankariksi. Myös uskonnollisissa yhteisöissä liika valta turmelee helposti – sekä yksinvaltiaan että hänelle kaikessa uskollisen ja sokean hovin.

5. Terve järki hylätään. Kuvitellaan, etteivät tosiuskovaisia koske samat lait ja psykologiset lainalaisuudet kuin muita ihmisiä. Viranomaisten, terveydenhoidon ja asiantuntijoiden avusta, tuesta ja viisaudesta ei välitetä.