”Händelin Messiaan kuoro-osuuksissa on sellaisia käänteitä, että rupeaa itkettämään – eikä pelkästään siksi, että ne ovat välillä hankalia”, toteaa kuorobasso ja säveltäjä Olli Kortekangas.
Händelin Messias on taivaallisen kevyttä musiikkia
Kukapa ei olisi kuullut Halleluja-kuoroa, mutta harva tuntee koko Händelin Messiaan yhtä hyvin kuin säveltäjä Olli Kortekangas
Tv-mainoksen musiikkina soi tutun kuuloinen, orkesterisäestyksellinen kuoroteos. Sanat ovat melkein pelkkää hallelujaa.
Alun kymmenen riemullisen halleluja-huudahduksen jälkeen kappaleen sanoissa on muutakin, englanninkielinen ajatus jatkuu Hallelujah! for the Lord God omnipotent reigneth. Ylistys osoitetaan Jumalalle, joka hallitsee kaikkivaltiaana.
”Händelin Hallelujasta on tullut poikkeuksellisessa määrin yhteistä omaisuutta. Niin ei käy monelle sävelteokselle”, pohtii säveltäjä Olli Kortekangas.
Englannissa ja Yhdysvalloissa järjestettiin 1800-luvulla Halleluja-esityksiä, joissa oli tuhansia laulajia. Bostonissa oli kerran 10 000 laulajaa ja 500 soittajaa.
”Amerikassa järjestetään edelleenkin sing along, laula kanssamme, -tapahtumia, joissa yleisö pääsee laulamaan yhdessä esittäjien kanssa. Tätä nykyä Händelin Messias-oratorion konserttiesityksissä pyritään kuitenkin yhä useammin autenttisuuteen”, Kortekangas jatkaa.
Messias-oratorio on työnarkomaanin mestariteos
Alun perin saksalainen Georg Friedrich Händel (1685–1759) muutti 27-vuotiaana Englantiin. Siellä hänestä tuli hovisäveltäjä. Hän sävelsi valtavan määrän oopperoita ja oratorioita – oopperan kirkollisia vastineita solisteineen, kuoroineen ja orkestereineen.
Kaikista Händelin teoksista tunnetuin on Messias-oratorio. Se hänen kerrotaan säveltäneen vain 24 päivässä.
– Olli Kortekangas
”Vaikka Händel ei olisikaan ollut ihan niin nopea, suoritus on melkein käsittämätön. Osaselitystä voi toki etsiä tuon ajan ajattelu- ja toimintatavoista”, toteaa Kortekangas ja luonnehtii 1700-luvun sävellystyötä:
”Vanhan materiaalin kierrättäminen oli tavallista. Uutuuden hakeminen ei ollut samalla tavalla osa estetiikkaa kuin nykyään. Kaikkea orkesterointia ei tarvinnut kirjoittaa ulos, sillä soittajat tunsivat vakiintuneen käytännön.”
Silti tuotos kertoo työnarkomaniasta ja mestaruudesta. Kortekangas nostaa esiin oratorion musiikillisen arkkitehtuurin ja pienissä melodisissa asioissa toteutuvan tunteiden maailman.
”Oratorion musiikissa ei ole mitään kitkaa, se liitelee ilmassa, pois tästä maailmasta. Se on taivaallisen kevyttä, muttei silti mitään höttöä, se koskettaa ja ravistelee kuulijaa.”
Eniten saa irti, kun ottaa sisällöstä selvää
Händeliä ja hänen aikalaistaan Johann Sebastian Bachia pidetään barokin ajan suurimpina säveltäjinä.
”Herrat tiesivät toisensa, mutta luultavasti he eivät tavanneet koskaan. Vaikka he liikkuvat samassa tyylillisessä viitekehyksessä, minun mielestäni heidän musiikkinsa ovat erilaisia kuin yö ja päivä. Bachin musiikki on lähtökohdiltaan lineaarista, Händelin soinnullista.”
– Olli Kortekangas
Messias kertoo Jeesuksen syntymästä, toiminnasta, kuolemasta, ylösnousemuksesta ja toisesta tulemisesta. Libreton koosti säveltäjän yhteistyökumppani ja ystävä Charles Jennens. Hän käytti 1600-luvun alun niin sanottua King James -käännöstä.
”Tekstit on otettu Raamatusta, melkein sellaisenaan, ilman tulkintoja. Jokainen sukupolvi voi itse tulkita niitä. Yli puolet teksteistä on Vanhasta testamentista. Messiaasta kerrotaan profeettojen kautta.”
Kortekankaan mielestä Messiaan musiikki tihkuu tunnetta niin, ettei siitä jää paitsi, vaikkei ymmärtäisikään teoksen sanoja. Silti teoksesta voi saada vielä enemmän irti, jos ottaa sisällöstä selvää, kuten aina.
Vieras teos 1960-luvun Suomessa
Olli Kortekangas muistaa kuulleensa Messiaan ensimmäisen kerran 12-vuotiaana Chicagossa, jossa perhe asui isän jatko-opintojen takia.
”Menin konserttiin yhdessä isäni kanssa, ja jo siitä kerrasta Messias rupesi elämään mielessäni. Isäni tunsi Händelin musiikkia, joka ei vielä 1960-luvulla juurikaan kuulunut suomalaiseen musiikkitarjontaan.”
– Olli Kortekangas
Myöhemmin Kortekangas on kuullut Messiaan lukuisia kertoja. Hän sanoo osanneensa teoksen kuulijana ulkoa. Silti teoksesta on paljastunut paljon uutta tänä talvena – sen ansiosta, että hän lähti ystävänsä innostamana espoolaiseen Wähäpaimen-kuoroon harjoittelemaan teosta.
”Nuottien lukeminen sujuu, mutta en ole mikään koulutettu laulaja. Kuviolaulussa on omat haasteensa. Myös kuoro-osuuksissa on sellaisia käänteitä, että rupeaa itkettämään – eikä pelkästään siksi, että ne ovat välillä hankalia”, toteaa kuorobasso.
Kirkossa ja konserttisalissa
Kamarikuorot Wähäpaimen ja Vox Lapsus ovat harjoitelleet Messiasta konserttiin, joka pidetään maaliskuussa Olarin kirkossa.
Samoihin aikoihin on teokseen perehdytty myös toisaalla Espoossa. Espoonlahdessa ja Leppävaarassa ovat kuorot valmistautuneet huhtikuussa pidettäviin konsertteihin, kertoo Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron johtaja Kullervo Latvanen.
”Toista vuotta sitten kirkkoherramme Kalervo Salo kysyi, sopisiko kamarikuorolle Messiaan toteuttaminen leppävaaralaisin voimin. Orkesteri tulisi musiikkiopistosta. Idean isä oli oopperalaulaja Jaakko Kortekangas. Messias olisi paikallisen Lions Clubin tämän kevään hyväntekeväisyyskonsertti musiikkiopiston hyväksi.”
Kamarikuoro lupautui mukaan, ja harjoittelu alkoi syksyllä.
”Lähes 20 kuoro-osan opetteleminen muun ohjelmiston ohessa on suuri ponnistus. Vain muutamat kuorolaiset olivat laulaneet teosta aikaisemmin. Tehostimme harjoituksia puolella, kun nais- ja miesäänet harjoittelivat erikseen. Tiedossa oli kyllä, että kuoro oppii nopeasti,” kertoo Latvanen.
Erityistä on, että konsertti toteutetaan kahdessa erilaisessa ympäristössä, kirkossa ja konserttisalissa. Temppeliaukion kirkon toivotaan houkuttelevan Messiaalle myös muita kuin espoolaisia kuulijoita. Sellosalin konsertti tarjoaa mahdollisuuden visuaalisesti erilaiseen kokemukseen.
Händelin Messias -kevät Espoossa
Händelin Messias-oratorio toteutetaan tänä keväänä espoolaisvoimin peräti kolme kertaa:
Sunnuntaina 13.3. kello 18 Olarin kirkossa, Olarinluoma 4.
Messiaasta kuullaan lyhentämätön versio. Solistit Sari Rautio, David Hackston, Niall Chorell, ja Elja Puukko. Kamarikuorot Wähäpaimen ja Vox Lapsus sekä barokkiorkesteri Storia, johtaa Erkki Rautio. Liput 15/20 e. Lippuja voi ostaa kuorolaisilta sekä ovelta ennen esitystä.
Messias-oratorio sunnuntaina 24.4. kello 18 Temppeliaukion kirkossa Helsingissä ja tiistaina 26.4. kello 19 Sellosalissa Espoossa.
Solistit Katariina Heikkilä Kaisa Ranta, Tuomas Katajala ja Jaakko Kortekangas. Espoonlahden seurakunnan Navichorus-kuoro ja Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro. Vahvistettu Juvenalia Kamariorkesteri johtajanaan Janne Hanhijärvi. Liput 27,50 e. Lippujen myynti on jo alkanut Lippupisteen kautta.
G. F. Händel: Messias-oratorio ma 28.3. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Solisteina Sari Rautio, sopraano, David Hackston, altto, Niall Chorell, tenori, Elja Puukko, basso, sekä kamarikuorot Wähäpaimen ja Vox Lapsus sekä barokkiorkesteri Storia. Johtaa Erkki Rautio. Liput 20 e / 15 e. Lippuja voi ostaa kuorolaisilta sekä kirkon ovelta ennen esitystä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomen Laulu -kuoro kutsuu kaikki kiinnostuneet harjoituksiinsa laulamaan Matteus-passiota
AjankohtaistaJohanneksenkirkossa järjestettävä sing-along-tilaisuus juonnetaan sekä suomeksi että ruotsiksi.