Hanna Lounela on Hakunilan seurakunnan aktiivi, eläinlääkäri ja juuri valmistunut teologian maisteri, joka haluaisi palvella seurakuntalaisia papin tehtävässä.
Hanna Lounelalle pyhiinvaellus tarjoaa arjesta erottuvia hetkiä – Pyhän Laurin kaupunkipyhiinvaelluksella valittavana on seitsemän eri reittiä
Hanna Lounela luuli lähteneensä kävelylle, mutta osallistuikin pyhiinvaellukselle. Tänä vuonna hän johtaa Hakunilan kirkolta matkansa aloittavaa ryhmää.
Mitä pyhiinvaellukset oikeastaan ovat? Mitä kaikkea niihin on historiallisesti liittynyt? Tällaisia kysymyksiä Hanna Lounela pohti viime keväänä yhdessä muiden teologian opiskelijoiden kanssa luontohengellisyyskurssilla.
Pyhiinvaellukset ovat uskonnon harjoittamista, ja ne ovat kuuluneet kristillisyyteen sen ensimmäisistä vuosisadoista lähtien. Pitkiä vaelluksia on tehty jo ammoin esimerkiksi Jerusalemiin, Jeesuksen elämään liittyviin kohteisiin ja muihin pyhiksi miellettyihin paikkoihin eri puolille Israelia.
Pyhiinvaelluksille on aikoinaan lähdetty monista syistä. Niiden on esimerkiksi toivottu tuovan uskoa voimaannuttavia kokemuksia. Joskus vaellus on melkeinpä saatettu määrätä katumusharjoitukseksi tai jonkin pahan teon sovittamiseksi. Toisinaan matkaan on lähdetty omaa tai läheisen paranemista toivoen.
Pitkiä pyhiinvaelluksia Jerusalemiin tai Israeliin, Roomaan ja Santiago de Compostelaan on tiettävästi tehty eri puolilta Eurooppaa ainakin 500–600-luvuilta lähtien.
– Jos ajatellaan luterilaista kirkkoa, niin meillähän pyhiinvaellusten traditio katkesi reformaation yhteydessä. Pyhiinvaellusten ei nähty kuuluvan protestanttiseen uskoon, Lounela kertoo.
Raamatullisten pyhien paikkojen lisäksi erityisesti katoliseen perinteeseen on kuulunut pyhiinvaeltaminen kirkkoihin, joissa on pyhäinjäännöksiä eli reliikkejä.
– Pyhäinjäännökset voivat olla luterilaisille vähän vieraita, koska niiden kunnioittaminen ei ole kuulunut luterilaiseen perinteeseen.
Lounelasta on kiinnostavaa tarkastella pyhiinvaellusta hengellisenä matkana, ihmisen puheena Jumalalle, hengellisen elämän syventämisenä ja pyhän löytämisenä ympäröivästä luonnosta tai kirkosta, johon päädytään.
– Tätä kautta pyhiinvaellukset onkin löydetty uudelleen myös luterilaisuudessa viime vuosikymmeninä.
Hanna Lounela kiinnostui kymmenisen vuotta sitten Santiago de Compostelaan johtavasta pyhiinvaellusreitistä Espanjassa. Matkan pituus ja reitin perinteikkyys vetosivat, samoin traditio ja jatkuvuus. Pyhiinvaellus onnistuu onneksi myös Vantaalla.
Reitit vievät modernista ympäristöstä kohti luontoa ja keskiaikaista kirkonkylää
Kaupunkipyhiinvaellus Pyhän Laurin keskiaikaiselle kivikirkolle järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 vantaalaisen lehtorin Pekka Kivekkään aloitteesta, kun Pyhän Laurentiuksen kuolemasta tuli kuluneeksi 1750 vuotta. Perimätieto kertoo Laurentiuksen olleen Rooman piispa Sixtus II:n diakoni, joka piti huolta kirkon varoista.
Pyhiinvaellus on ollut tapana järjestää Laurin päivän tienoilla 10. elokuuta, mutta tänä vuonna vaelletaan 22. elokuuta. Valittavissa on seitsemän eri reittiä, pituudeltaan 5–14 kilometriä. Reitit kulkevat rakennetusta, modernista ympäristöstä kohti luontoa, kulttuurimaisemaa ja lopulta keskiaikaista kirkonkylää.
Usein ihmisen elämää kristittynä verrataan vaellukseen. Minusta se sopii hyvin myös pyhiinvaelluksen ajatukseen.
Yksi reiteistä lähtee liikkeelle Hakunilan kirkolta. Sieltä liikkeelle lähtevien joukkoa luotsaa Hanna Lounela. Reitin varrelle osuu urbaanin ympäristön lisäksi Kanervanummen kokeilumetsä lukuisine puulajeineen ja Keravanjoen kauniit maisemat.
– Ehkä jokea pitkin on joskus kuljettu yhdessä veneellä Pyhän Laurin kirkolle.
– Entisaikaan, kun kirkkoja ei ollut joka nurkalla, niihin on tultu eri suunnilta, kohdattu jossain kohtaa matkaa ja kuljettu yhdessä loppumatka. Tämä ajatus viehättää minua, Lounela sanoo.
Yhdeksän kilometrin varrella pidetään pieniä lepo- ja eväshetkiä, joiden lomassa voidaan laulaa virren säkeistö tai kuunnella pieni mietiskelyteksti.
Mitään kummallista ei tarvitse tapahtua
Pyhiinvaelluksen hengellisenä matkana voi tehdä vaikka kotonaan, mutta millä se kenties täydentyy, jos lähteekin fyysisesti liikkeelle ja vieläpä yhdessä muiden kanssa?
– Sitä voi tulla kokeilemaan, Hanna Lounela kannustaa.
Itse hän oli mukana ensimmäistä kertaa vuosi sitten ja luuli lähteneensä yhteiselle kävelylle määränpäänä kirkko.
– En tiennyt lähteväni pyhiinvaellukselle. Kun muut sitten alkoivat puhua siihen sävyyn, ymmärsin, että ai, tämä onkin pyhiinvaellus.
– En minä suuria pyhän kokemuksia kokenut, eikä mitään erityisen kummallista tarvinnut tapahtuakaan. Oli kaunis päivä, oli kiva kävellä ja mukavia ihmisiä, ja lopuksi päästiin perille kirkkoon.
Lounela pitää nimityksestä pyhiinvaellus, koska se erottaa matkanteon tavallisesta kävelylenkistä.
– Vaikka nimitys pyhiinvaellus voi olla juhlavan kuuloinen ja se saattaa herättää pohtimaan, pitääkö kävelyn aikana kauheasti mietiskellä hengellisiä asioita, niin ei, voi vain tulla mukaan kävelemään ja nauttimaan päivästä ja yhdessäolosta.
Lounelalle pyhiinvaellukset ovat pieniä arjesta erottuvia hetkiä, jolloin voi keskittyä vain kävelemiseen, yhteyteen itseensä, toisiin ja Jumalaan sekä ympäristöön, jossa vaelletaan.
– Usein ihmisen elämää kristittynä verrataan vaellukseen. Minusta se sopii hyvin myös pyhiinvaelluksen ajatukseen.
Jutun lähteenä on käytetty myös käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutilan artikkelia Pyhiinvaellukset keskiajalla.
Valittavana on seitsemän eri pyhiinvaellusreittiä
Pyhän Laurin kaupunkipyhiinvaellus järjestetään lauantaina 22.8. Valittavana on seitsemän eri reittiä Vantaan Pyhän Laurin kirkolle. Reittien lähtöpisteet ovat: Hakunilan kirkko, Korson kirkko, Rekolan kirkko, Tikkurilan kirkko, Vetokannaksen uimaranta, Oulunkylän puukirkko ja Matinkaaren silta Vanhankaupunginlahdella. Ei ennakkoilmoittautumista tai maksua. Varaa mukaan juotavaa ja evästä. Löydät tarkemmat lähtöajat täältä.
Lisäksi Pienen kulkijan polku tehtävärasteineen Pyhän Laurin kirkon kellotapulilta Hertta kirkonrotan ohjauksessa. Reitti on kuljettavissa koko Helsingan keskiaikapäivän ajan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingan keskiaikapäivä kutsuu aikamatkalle elokuun lopulla
Hyvä elämäHelsingan keskiaikapäivää vietetään jälleen Helsingin pitäjän kirkonkylässä, jossa sijaitsee pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, Pyhän Laurin kirkko. Ajankohta on kuitenkin aiempia vuosia myöhäisempi.
