Kuva: Thinkstock

Häpeä syventää hammashoitopelkoa – lue helpottavat vinkit!

Säännölliset hammastarkistukset karistaisivat turhia pelkoja, mutta usein hammashoitopelkoinen välttelee lääkäriin menoa viimeiseen asti. Syynä voi olla aiemmat huonot kokemukset tai syvälle soluttautuva häpeän tunne.

• 10.05.2016 14:15
• Sari Saaristo

Kädet tärisevät ja sydän jyskyttää. Koko kehossa myllertää ahdistuksen aalto. Kun ovi vihdoin odotusaulassa avautuu ja hammaslääkäri kutsuu nimeltä, tuntuu, että jalat eivät kanna. Mutta enää ei ehdi karkuunkaan.

Kovasta hammashoitopelosta kärsii noin 10% suomalaisista. Ja jopa 30% kokee pelkäävänsä hammashoitoa jonkun verran. Odotusaulassa tutisevat siis usean muunkin jalat.

“Hammashoitopelko on melko tavallista”, vahvistaa YTHS:n johtajahammaslääkäri Anne Komulainen.

“Siksi kysymmekin sitä nykyään jo esitietolomakkeissa. Silloin asia on helppo ottaa puheeksi heti alkuun ja saada pelokkaan potilaan kanssa yhteistyö hyville urille.”

Pelkopotilas pyritään ottamaan vastaan tavallista rauhallisemmassa tahdissa.

“Pelokasta potilasta ei kannata istuttaa suoraan hoitotuoliin, vaan ensin keskustellaan rauhassa kasvokkain. Monelle jo se hoitotuoliin istuminen on iso kynnys ja voi pelottaa, että heti laitetaan joku tuppo tai instrumentti suuhun, ennen kuin ehtii itse kertoa mitään.”

Pelko on itseään ruokkiva kierre

Ideaalitilanteessa pelkopotilaat kohdataan kiireettömässä hammastarkastuksessa.

“Silloin on mahdollisuus käyttää potilaaseen enemmän aikaa, edetä rauhassa ja sopia yhdessä mahdollisten toimenpiteiden aikatauluista”, Komulainen pohtii.

Käytännössä tilanne on usein kuitenkin toinen.

“Moni hammashoitopelkoinen lykkää hammaslääkärillä käyntiä viimeiseen asti ja päätyy lopulta hoitoon akuuttivastaanotolle säryn pakottamana.”

Akuuttipäivystyksessä pystytään keskittymään lähinnä kiireellisiin vaivoihin ja silloin yleensä voidaan tehdä vain pikaiset toimenpiteet.

“Kun akuutista kivusta on päästy eroon, jää hoitopelkoiselta potilaalta usein ne suositellut jatkotarkistusajat ja muut toimenpiteet varaamatta.”

Komulainen kuvailee hammashoitopelkoa itseään ruokkivaksi kierteeksi.

“Säännöllisiä tarkistuksia vältellessä myös hampaiden mahdolliset ongelmat ehtivät kasvaa isommiksi. Ja samalla kasvaa kynnys tulla suun kuntoa tarkistuttamaan.”

Saarnoista kannustamiseen

Monet hammashoitopelkoiset tuntevat tilastaan häpeää. Mieltä painaa usein paitsi hampaiden huono kunto, mutta myös se, että on tietoisesti vältellyt hoitoa turhan pitkään.

“Se on harmillista, sillä turha häpeä pitää potilaat usein pitkäänkin poissa hoidon piiristä. Pelko siitä, että hampaat ovat ihan kamalassa kunnossa on tyypillinen – ja usein ihan ylimitoitettu – ahdistuksen aihe.”

YTHS:n tutkimuksessa vuodelta 2008 listattiin opiskelijoiden hammashoitopelon aiheita. Yksi usein listattu pelon aihe oli hammaslääkärin mahdolliset moitteet. Yksi usein listattu pelon aihe oli hammaslääkärin mahdolliset moitteet.

“Siksi onkin tärkeää rakentaa lempeää ja kannustavaa ilmapiiriä. Hammaslääkärissä toki tehdään lähinnä korjaavia toimenpiteitä, mutta olisi hyvä tuoda potilaalle aina esiin myös positiivisia asioita”, Komulainen muistuttaa.

Kannustaminen on saarnaamista hedelmällisempää.

“Jokaisesta suusta löytyy joku hyvä asia, vaikka täysin ehjinä säilyneet hampaat, puhtaita hampaiden pintoja, hyvän harjauksen merkkejä - ja ainakin voi kauniisti kehua sitä, että potilas on tullut vastaanotolle hampaita hoidattamaan.”

Lempeä ilmapiiri auttaa

Hyvä hoitokokemus voi katkaista hammashoitopelon kierteen.

“Olen työssäni sen nähnyt monta kertaa”, Komulainen kertoo. “Avain on luottamuksessa. Siinä, että luodaan turvallinen ilmapiiri, jossa potilas voi itsekin vaikuttaa toimenpiteiden etenemiseen.”

Jännitystä lievittää paitsi keskustelu ja toimenpiteen selittäminen etukäteen, myös kivunlievityksestä huolehtiminen.

“Ja jos edessä on joku sellainen toimenpide joka tuntuu puudutuksesta huolimatta ikävältä, sekin kannattaa kertoa ja kuvailla ennakkoon. Silloin se ei tule yllätyksenä.”

Komulainen suosii myös yhteisen merkin sopimista.

“Jos suu on täynnä tuppoja ja imureita, on vaikea ilmaista, että haluaisi pitää pienen tauon tai vaikka nielaista. Yhteinen merkki helpottaa vuorovaikutusta ja rauhoittaa mieltä.”

Perityn pelon polku

Turvallinen kokemus rohkaisee tulemaan uudestaan. Siksi tarkistuksen jälkeisestä jatkohoidosta tulee keskustella ja sopia samalla kertaa.

“Pitkät hoitovälit tutkitusti pahentavat hammashoitojännitystä, etenkin jos riittävää luottamusta ei ole ehtinyt muodostua hoitavan hammaslääkärin ja potilaan välille.”

Jos hoitoon tarvitaan monta käyntikertaa ja hoitojen välissä ehtii kulua pidempi aika, saattavat pelkopotilaan uskallus ja voimat loppua kesken.

“Säännölliset tarkistukset ovatkin kaiken a ja o, sillä ne myös estävät pelon kierteen uudelleen aktivoitumista.”

Tärkein askel hammashoitopelkoiselle on siis saapuminen hammaslääkäriin. Omaa pelkoaan ei tarvitse hävetä tai piilotella: hammashoitopelon hoitamisesta on tullut arkipäivää.

“Pelon kierteen katkaiseminen on monella tapaa hedelmällistä”, Komulainen kertoo. 

Tutkimusten mukaan osa peloista syntyy toisten kurjia hammaslääkäritarinoita kuulemalla.

“On esimerkiksi tutkittu, että hammashoitopelosta kärsivien vanhempien pelko siirtyy helposti heidän lapsiinsa. Joten voi ajatella niinkin, että auttamalla yhtä ihmistä, autamme samalla koko tämän lähipiiriä.”