Saattajat ja vainaja. Suomalainen Bengt Jonsson sai kuollessaan buddhalaiset hautajaiset, vaikka toive oli toinen.
Hautaan vieraalla mantereella
Viime vuonna Thaimaassa kuoli 33 suomalaista. Matkavakuutus on tarpeen.
Teksti ja kuva Maria Palo
Kuolema Aasiassa on mutkallinen juttu. Ensiksi asiaa hoitavat paikalliset poliisiviranomaiset ottamalla yhteyden vainajan suurlähetystöön. Lähetystö ilmoittaa vainajan omaisille.
Hyvin yleinen luulo on, että lähetystö kuljettaa vainajan maksutta kotipaikkakunnalle.
– Se ei ole meidän velvollisuutemme. Autamme kyllä kaikissa käytännön asioissa ja pyrimme noudattamaan omaisten toivomuksia. Kuljetusta emme järjestä, jos vainajalla ei ole matkavakuutusta, sanoo konsuli Antti Niemelä Bangkokin Suomen suurlähetystöstä.
– Jos omaiset vastaavat kustannuksista, autamme järjestelyissä. Kaikki tapaukset ovat erilaisia ja ne käsitellään tapauskohtaisesti.
Viime vuonna Thaimaassa kuoli kolmekymmentäkolme Suomen kansalaista.
Jos vainajalla ei ole matkavakuutusta eikä omaisilla ole varaa kuljettaa vainaja kotiin, lähetystön vastuu loppuu tähän. Asia siirtyy Thaimaan sisäministeriölle.
Turistipappina Thaimaassa työskentelee pastori Jyrki Markkanen . Vuosittain hänelle tulee pari kolme hautaansiunaamispyyntöä. Joskus hän tapaa muutenkin ihmisiä, joiden omainen on menehtynyt Thaimaassa.
– Tänä vuonna olen toimittanut yhden siunaamisen. Ne hautaan siunaamiset, jotka olen toimittanut Thaimaassa, ovat jokainen ihan oma tarinansa. Yhteinen nimittäjä on ollut, että vainajalla ei ole ollut sellaista matkavakuutusta, joka kattaisi vainajan kuljetuksen Suomeen, sanoo Markkanen.
Hän auttaa mielellään, jos häneen otetaan yhteyttä.
Joissakin hautaan siunaamisissa on omaisia paikalla. Siunaamisen jälkeen omaiset hoitavat hautaamisen tai tuhkaamisen. Mutta niitäkin tapauksia on, että ketään ei ole paikalla. Tällöin pastori ja suurlähetystön henkilökunta toimivat yhdessä Suomesta saatujen ohjeiden mukaisesti.
Elämä päättyi Bengt Jonssonin kohdalla Thaimaassa ilman matkavakuutusta. Hänellä oli thaimaalainen tyttöystävä ja muutama ystävä. Ainoa omainen oli 86-vuotias äiti, joka olisi halunnut poikansa kotiin, mutta siihen hänellä ei ollut taloudellista mahdollisuutta.
Koska Jonssonin ystävät eivät tienneet turistipapista, heille jäi yksi mahdollisuus, buddhalaiset hautajaiset, vaikka vainaja olisi toivonut kristillistä hautaan siunaamista. Ystävät keräsivät keskuudestaan 800 euroa hautajaiskuluihin.
Buddhalaiset hautajaiset aloitetaan munkkien neljä päivää kestävillä rukouksilla, ja tuona aikana vainajaan eivät saa koskea muut kuin munkit. Itse hautajaiset alkavat temppelin seinustalla istuvien munkkien rukouksilla ja päättyvät buddhalaiseen tapaan mitata mittanauhalla vainajan elämänkaari.
Tämän jälkeen arkku nostetaan rattaille. Saattojoukko kulkee krematoriolle, jossa jokainen heittää pienen paperikukkasen arkun päälle.
Äidille jäivät muistoksi kuvat arkussa makaavasta pojastaan.
Jaa tämä artikkeli: