Haudan hallinta-ajan loppumisesta tiedotetaan omaisille vuotta ennen hauta-ajan päättymistä. Helsingissä on omaisten hallussa olevia hautoja yli 300 000. Hautauksia on vuosittain viitisen tuhatta. Kuva: Timo Saarinen/Kuvakotimaa
Hautojen ”laputtaminen” herättää tunteita
Hautojen kuuluttaminen on tällä hetkellä tasapuolisin tapa lähestyä omaisia.
Vuoden alussa Suomen Kuvalehti kertoi, kuinka runoilija Helvi Juvonen on menettämässä oikeutensa olla haudassaan Hietaniemessä. Maaliskuussa Ilta-Sanomat nosti etusivulleen jutun, jonka mukaan on syntymässä ”Kulttuuriskandaali: Olavi Virran haudalla häätöuhka”. Molemmissa tapauksissa seurakuntayhtymä kuulutti hautojen hallinta-ajan loppumisesta lehdessä ja asettamalla haudalle lapun, jossa hautaa hoitaville kerrottiin hauta-ajan päättymisestä.
Kuulutusmenettely tuntuu tylyltä. Tieto löysi silti perille. Pauli Virta kertoi järjestävänsä sukuhautansa asiat kuntoon ja WSOY ilmoitti ryhtyvänsä vaalimaan Juvosen hautaa.
Nykyään haudan hallintaoikeus on 25 vuotta, jona aikana fyysinen hautapaikka kuuluu vainajan omaisille. Oikeuden voi halutessaan uudistaa.
Kirje on jatkossa mahdollinen
Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikön Risto Lehdon mukaan hautojen kuuluttaminen hautausmailla hautakohtaisesti on tällä hetkellä tasapuolisin, varmin ja tavoittavin tapa lähestyä omaisia. Kuulutukseen lähdetään hyvissä ajoin eli vuotta ennen hallinta-ajan loppumista.
Omaisia ei vielä pystytä lähestymään kirjeellä, koska haudan haltijat unohtavat usein ilmoittaa osoitteenmuutoksistaan hautarekisteriin. Haudan haltija on saattanut myös kuolla, eivätkä omaiset ole ilmoittaneet hautaoikeuden uudesta haltijasta hautarekisteriin.
Omaisten tavoittaminen henkilötunnuksenkaan avulla ei ole mahdollista, koska hautarekisteriin ei ole tallennettu haudan haltijan henkilötunnusta. Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtaja Hannu Houtsonen kertoo, että jatkossa tallennetaan. Kerralla niitä ei kuitenkaan saada, vaan tunnuksia kysytään haudan haltijan tietojen päivittämisen yhteydessä. Henkilötunnus mahdollistaa osoitetietojen päivittämisen omasta jäsentietojärjestelmästä.
Seurakuntien tarjoama palvelu paranee tuntuvasti, kun kirkko saa yhteisen jäsentietojärjestelmän. Tietokanta otetaan käyttöön koko maassa vuoden 2011 alussa. Silloin seurakunnan rekisterinhoitajat voivat etsiä henkilötunnuksella henkilön yhteystietoja koko evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten tietojen joukosta.
– Tämä mahdollistaa sen, että Helsingin hautaustoimesta on helppo lähestyä kirjeellä vaikka Ouluun muuttanutta seurakunnan jäsentä, Houtsonen sanoo.
Hautojen arvoa on vaikea määrittää
Seurakuntayhtymän hautausmailla päättyy hallinta-aika vuosittain noin kahdella tuhannella haudalla. Näistä 300–400 haudan kohdalla omaiset eivät jostain syystä jatka hallinta-aikaa. Haudat palautuvat takaisin seurakuntayhtymälle uudelleen hautauskäyttöön.
Voiko tästä joukosta poimia jo ennen rekisteriuudistusta ”merkkihenkilöt”, jottei jouduttaisi laputtamaan heidän hautojaan?
Risto Lehto pitää tätä ongelmallisena. Ketkä osaisivat erottaa nimilistoista vainajat, joilla on erityistä merkitystä kulttuurille, hallinnolle tai vaikkapa hautausmaakulttuurille? Tämä on myös eettisesti arveluttavaa:
– Kuka voi päättää, kenen hauta on arvokkaampi kuin toisen. Emmekö me periaatteessa ole yhtä arvokkaita? hän pohtii.
Uusiokäyttö ei uhkaa helposti
Mitä Olavi Virran haudalle olisi tapahtunut, jollei hänen poikansa olisi jatkanut sen hallinta-aikaa? Lain mukaan seurakuntayhtymä ei voi päättää hautojen suhteen mitään ennen kuin ne ovat siirtyneet sen haltuun.
Risto Lehto ei muista uraltaan yhtään tapausta, jossa haudan ottamista seurakunnan ylläpidettäväksi olisi jouduttu miettimään.
– Olisi selvitettävä, onko haudan hoitamista syytä jatkaa seurakuntayhtymän varoin. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien hautojen ja niiden muistomerkkien säilyttämistä harkittaisiin esimerkiksi museoviraston tai kaupunginmuseon asiantuntijoiden kanssa.
Lopullinen päätös haudan kohtalosta tehdään seurakuntayhtymän korkeimmassa päätäntäelimessä eli yhteisessä kirkkovaltuustossa.
Seurakunta hoitaa jo valtiollisesti haudattujen hautoja. Tällaisia henkilöitä ovat ainakin entiset presidentit ja sankarihauta-alueille haudatut vainajat.
Haudan hallinta-aika: aika, jona hautaan voidaan haudata saman suvun jäseniä. Nykyään hauta luovutetaan 25 vuoden määräajaksi. Ennen vuotta 1993 hautoja on luovutettu myös pidemmäksi aikaa.
Hautaoikeuden haltija: edustaa vainajan oikeudenomistajia ja niitä, jotka voivat tulla hautaan haudatuiksi. Hän myös vastaa haudan hoidosta. Hautaoikeuden haltijaksi voidaan määrätä muukin kuin lähin omainen.
Lähde: Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien hautausmaa-alan nimikkeistö, Helsingin seurakuntayhtymä.
Jaa tämä artikkeli: