Kotona. Hilkka Pulkkinen asuu Keravalla omassa kodissa. Hän tekee tuntitöitä Mielenterveyden Keskusliiton Tieto-palvelu Propellissa vertaisneuvojana.
Heikkoa asumistasoa
Mielenterveyskuntoutujien asumisolot eivät aina täytä asumisen vähimmäiskriteereitä.
Teksti Tarja Kivimäki
Kuva Jani Laukkanen
Ympäristöministeriön tuore selvitys osoittaa, että asumisyksiköissä asuvat mielenterveyskuntoutujat asuvat yleensä pienissä huoneissa, usein toisen kanssa ja ilman huoneessaan olevia mukavuuksia.
Noin 7 500 suomalaisen koti on psykiatrian asumispalveluyksikössä, joista valtaosa on yksityisen ylläpitämiä. Palveluasunnossa oman huoneen lisäksi käytettävissä on yhteistiloja ja erilaisia tukipalveluja. Tehostetussa palveluasumisessa on päivystys ympäri vuorokauden.
Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan laadun on pidempiaikaisessa asumisessa vastattava yleisiä asumisen standardeja. Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan 40 prosentissa yksiköistä missään asuinhuoneessa ei ollut wc:tä, suihkua tai pesuallasta. Kuntien ja järjestöjen ylläpitämät kohteet ovat laadultaan parempitasoisia kuin yritysten. Vastanneiden kuntien asumisyksiköissä 92 prosentilla asukkaista on yhden hengen huoneet, yritysten yksiköissä vain 41 prosentilla.
Yrittäjäsanomat kirjoitti joulukuun viimeisessä numerossa yksityisille palveluntuottajille asetettavista laatuvaatimuksista. Juttuun liittyvässä kommentissa todettiin, että ”Järkyttävin kuulemistani vaateista on kuitenkin ajatus siitä, että jokaisella mielenterveyskuntoutujalla pitäisi yksityisellä puolella olla huoneessaan oma uuni. Kuulostaa pelottavalta yhdistelmältä. Annetaankohan kunnallisilla psykiatrianosastoille potilaille liittymislahjana tulitikut, köyttä ja uusi veitsisarja?”
Mitä järkyttävää on siinä, että mielenterveyskuntoutujalla on asunnossaan ruuanlaittomahdollisuus eli oma uuni, toimittaja Lotta Tammelin ?
– Jos minulla olisi itsemurhavaarassa oleva omainen, en haluaisi, että hänellä on välineitä vahingoittaa itseään.
Mielenterveyskuntoutujan oma uuni on kommentin mukaan ”Pelottava yhdistelmä”. Mitä pelättävää siinä on, päätoimittaja Kimmo Koivikko ?
– Kirjoittajan tarkoitus oli heittää piikki aluehallintoviranomaisen suuntaan ja tuoda esiin yrittäjien ja julkisen palveluntuottajan eri-arvoinen asema.
Yksityisen sosiaalipalvelun tuottajan täytyy lain mukaan hakea lupa ennakkoon aluehallintovirastosta, jos kyse on tehostetusta palveluasumisesta, kertoo hallitusneuvos Riitta Kuusisto sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kunta ei tarvitse ennakollista lupaa.
Mielenterveyskuntoutuja Hilkka Pulkkinen asuu yksin tilavassa kerrostalohuoneistossaan Keravalla. Pulkkinen on ollut kolmesti osastohoidossa kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi, päiväsairaalan jatkohoito mukaan lukien yhteensä vuoden verran. Pari vuotta sitten hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 32 työvuoden jälkeen. Sairaudelle on tyypillistä voimakkaat mielialanvaihtelut hypomaniasta masennukseen.
– Työpaikalla meni pitkään, ennen kuin sairastuminen huomattiin.
Pulkkinen itse ei tiedostanut tilaansa. Hän tuli töihin yhä aikaisemmin ja lähti yhä myöhemmin. Esimies oli tyytyväinen ja muisti ”ahkeraa” alaistaan lahjoillakin.
Mielenterveyskuntoutuja asuu yleisimmin yksin ja itsenäisesti. 40 prosenttia muuttaa suoraan sairaalasta yksin kotiin. Laitoksissa asuu viisi prosenttia mielenterveyspotilaista. Tuen puute sairaalasta kotiuduttua johtaa toipilaan kuitenkin usein takaisin sairaalaan. Mielisairaalasta kotiutuneista runsas puolet palaa takaisin.
Hilkka Pulkkinen palasi sairaalajaksojen jälkeen omaan kotiinsa Keravalle. Hän asuu yksin, eikä tukea kotona selviytymiseen tarjottu. Kuntoutujan pärjäämiseen pitäisikin hänen mielestään panostaa enemmän.
Jaa tämä artikkeli: