Helatorstai ja vappu ovat suomalaisia
Me suomalaiset emme ole juuri tietoisia siitä, että kahden keväisen merkkipäivän nimi on kielessämme aivan toinen kuin missään muualla. Tällainen ei varmaan ole sattumaa, vaan kuvastaa jotakin kielestämme ja samalla kansastamme. Läheisyyden ja tuttavallisuuden merkiksi olemme antaneet näille päiville erisnimen.
Vappua vastaavaa päivää ei Viroa lukuun ottamatta ole muualla, vaan se on kuivahkosti "ensimmäinen toukokuuta", kuten Kansainvälinen työväen internationali Pariisissa 1889 päätti. Ruotsissa vapun aattoa kutsutaan kyllä nimellä valborgsmässoafton, mutta vappu on första maj eikä esimerkiksi valborg, ainakaan almanakassa ja työväen tapahtumissa. Oikeistolainen Svenska Dagbladet uutisoi vapun jälkeen: artiklar om förstamajtal och demonstrationer. Ruotsin almanakassakin on första maj ja Kristi Himmelsfardsdag. Vapusta tuli vapaapäivä Suomessa 1944 ja Ruotsissakin vasta 1939. Molemmat tapahtumat liittyivät ajan poliittisiin tapahtumiin eli toiseen maailmansotaan.
Me olemme saaneet helatorstain nimityksen Ruotsista, jossa se merkitsi pyhää torstaita. Suomessakin on vanhastaan nimenomaan Hämeessä vietetty kevään tulon merkeiksi helavalkeita, ja vanha läheinen nimitys on juurtunut myös kirkolliselle pyhälle.
Nimen säilyttämisestä on ollut se haitta, että kansa ei kovin hyvin tiedä sen merkitystä, vaan kysyy, mikä ihmeen helatorstai. Toivoa sopii, että helatorstai säilyy elämässämme, vaikka se menettäisi vapaapäivän aseman. Suomessakin se oli arkilauantaina 1973–1991, jolloin sitä nimitettiin kansainväliseen tapaan.
Seppo Väisänen
Jaa tämä artikkeli: