null Helatorstai on pyhä torstai

Helatorstai on pyhä torstai

Helatorstain raamatullinen tausta on Luukkaan evankeliumissa ja Apostolien teoissa. Evankeliumi päättyy kuvaukseen, jossa ylösnoussut ja ihmisille ilmestynyt Jeesus otetaan ylös taivaaseen.

Apostolien teot alkaa sillä, että Jeesus lupaa opetuslapsilleen, että he saavat Pyhän Hengen. Sitten Jeesus nostetaan taivaaseen. Kaksi enkeliä ilmestyy kertomaan opetuslapsille, että Jeesus tulee kerran takaisin.

Jeesuksen korottaminen taivaaseen 40 päivää kuolleista nousemisen jälkeen ei toistu samalla tavalla muissa Uuden testamentin evankeliumeissa.

Hyvästijätön suru, ilo luvatusta

Nykyisin useissa kirkoissa ja kristillisissä yhteisöissä maailmanlaajuisesti helatorstai päättää varsinaisen pääsiäisen vieton. Helatorstaista alkaa kymmenen päivän päässä olevaan helluntaihin jatkuva Pyhän Hengen odotus.

Onko helatorstai iloinen vai surullinen päivä?

Helatorstaista on vaikea sanoa, kumpaa se on. Yhtä aikaa ovat läsnä hyvästijätön suru ja ilo luvatusta Pyhästä Hengestä. Opetuslapset jäävät maailmaan. He eivät enää löydä opettajaansa täältä, mutta heillä on toivo. He saavat kantaakseen heille annetun tehtävän: Jeesuksen sanomaa on vietävä eteenpäin. Jeesuksen aika muuttuu kirkon ajaksi.

Ilon, haikeuden ja vastuullisuuden sekoituksesta huolimatta kirkko viettää helatorstaita suurena Kristus-juhlana. Sen mukaisesti liturginen väri on valkoinen.

Helatorstai on pyhä torstai

Helatorstai on myös merkittävä kevään juhla, jonka juuret ulottuvat esikristilliseen aikaan.

Helatorstaita ovat muinoin edeltäneet rukoussunnuntain ja helatorstain väliin ajoittuneet rukouskulkueet pelloille. Viime vuosina uudelleen yleistynyt kylvön siunaaminen voidaan hyvin ajoittaa ainakin eteläisimmässä Suomessa juuri helatorstain tienoille.

Helavalkeita poltetaan yhä joillakin paikkakunnilla. Niiden alkuperäinen tarkoitus oli karkottaa paha ja taata näin hyvä sato.

Kirkon tiedotuskeskus/Sini Hulmi

Pyhä keskellä arkea

Helatorstai on pyhäpäivä, jota kristillinen kirkko on viettänyt jo 300-luvulta lähtien. Nimensä mukaisesti se ajoittuu aina torstaille – tai niin voisi luulla.

Vuosina 1973–91 helatorstaita ei Suomessa vietetty keskellä viikkoa, vaan se siirrettiin lähilauantaille. Samalla pyhäpäivän nimeksi tuli Kristuksen taivaaseen astumisen päivä.

Aloitteen asiassa tekivät työmarkkinajärjestöt, kirkolliskokous hyväksyi muutoksen, mutta se ei syntynyt mutinoitta. Vuonna 1982 kirkolliskokous ryhtyi ajamaan helatorstain palauttamista takaisin paikoilleen. Eduskunta käsitteli asiaa pari vuotta myöhemmin ja pitkän pohdinnan jälkeen valtiovalta hyväksyi pyhän siirtämisen torstaille.

Näin kuvailee helatorstain allakointia Pentti Lempiäinen teoksessaan Pyhät ajat (Kirjapaja 2000). Lempiäisen teos on klassikko, myös siinä mielessä, että mikään ei näytä muuttuvan.

Viime viikolla Taloussanomat julkaisi uutisen, jonka mukaan viidennes suomalaisista yritysjohtajista on sitä mieltä, että uskonnot ja niiden juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritysten arkeen. Keskuskauppakamarin tekemästä kyselystä kävi ilmi, että ”erityisesti työviikkoja katkaisevat irtopäivät ärsyttävät useita työnantajia”, kirjoittaa Taloussanomat.

Talouden pyörät eivät pyöri täydellä teholla koko aikaa. Pyhäpäivä katkaisee arjen, yllättää, pysäyttää, luo tilaa ja auttaa hengähtämään. Se on pyhän mieli.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.