Helatorstaina pääsee jazzbändin tahdissa taivaaseen
Jazzvirsien äärellä. Kanttori Marjasisko Varha, pastori Petri Jukanen, huilisti Satu Nyman ja pianisti Miika Pelkonen sekä naiskuoro Pihlaja ovat mukana Viikin helatorstaikirkon toteutuksessa.

Jazzvirsien äärellä. Kanttori Marjasisko Varha, pastori Petri Jukanen, huilisti Satu Nyman ja pianisti Miika Pelkonen sekä naiskuoro Pihlaja ovat mukana Viikin helatorstaikirkon toteutuksessa.

Helatorstaina pääsee jazzbändin tahdissa taivaaseen

Helatorstaina Viikin kirkon jumalanpalveluksessa virret lähtevät keinumaan.

Helatorstaina eli Kristuksen taivaaseen astumisen juhlapäivänä Viikin kirkossa urkusäestys vaihtuu nelihenkiseen jazzbändiin ja veisuu svengiin.

– Viikkiläiset laulavat virsiä muutenkin melko sutjakkaasti, joten meiltä tämä luonnistaa, sanoo jumalanpalveluksen musiikista vastaava kanttori Marjasisko Varha. Hän muistuttaa, ettei kerta ole Viikissä ensimmäinen, sillä viimeksi jazzin tahtiin mentiin kirkon kymmenvuotisjuhlissa syksyllä.

Miika Pelkosen yhtyeessä on pianon lisäksi basso, rummut ja huilu, joka soittaa virsien melodiaa. Laulua on tukemassa naiskuoro Pihlaja. Jazziksi ovat muovautuneet muun muassa virret 814 Kuljemme yhdessä tällä tiellä sekä Viikin kirkon omana virtenä pidetty viinipuuvirsi 180. Lisäksi lauletaan negrospirituaaleja.
 

Helatorstain 'hela' viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan 'helg', ja juhlapyhän nimen voisi suomentaa 'pyhäksi torstaiksi'."
 

– Vaikka tempo lähtee keinumaan, tavallisen kirkkokansan on aivan helppo näitä laulaa, Varha vakuuttaa. Välisoitot kannattaa tosin kuunnella tarkkaan, kun joissain paikoin niiden aikana moduloidaan eli siirretään sävellajia ylöspäin. Näin virsiin saadaan aina suurempiin korkeuksiin kohoava tunnelma.

– Helatorstai kuuluu kirkkovuoden pääsiäisjaksoon, jota juhlitaan ilolla ja riemulla. Sitä ilmentää virsien ja gospelien jazzsovitusten nousujohteinen, usein melkoiseen iloitteluun päättyvä tyyli, Varha perustelee.

Viikin kirkossa on valmistauduttu valtakunnallisesti suorana lähetyksenä radioitavaan jumalanpalvelukseen huolella, mutta hymy huulessa.

Kanttori Marjasisko Varha, pastori Petri Jukanen, huilisti Satu Nyman ja pianisti Miika Pelkonen ovat mukana Viikin helatorstaikirkon toteutuksessa.

Saarnasta ja liturgiasta vastaavan pastori Petri Jukasen mielestä jazz sopii hyvin helatorstain sanomaan ja tunnelmaan.

– Helatorstaina ollaan isojen asioiden äärellä, Jeesus on hyvästelemässä hämmentyneitä opetuslapsiaan. Jazz on syntynyt Amerikan puuvillapelloilla raataneiden orjien parissa, ihmisten, jotka eivät saaneet puhua toisilleen, mutta saivat laulaa yhdessä. Sellaisissa oloissa kehittynyt musiikki tavoittaa hyvin tunteita ja ajatuksia, joihin arkiset sanat eivät riitä, Jukanen sanoo.

Kaiken hämmennyksen keskelle Jeesus antoi myös opetuslapsilleen tehtävän, eikä aivan pientä sellaista. Päivän evankeliumissa kehotetaan: Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille (Mark. 16:15).

Saarnassaan Jukanen aikoo pohtia, mistä opetuslapset saivat tähän eväät.

– Teema kiteytyy jumalanpalveluksen lopussa laulettavaan gospelklassikkoon He’s Got the Whole Wide World in His Hand. Pyhä Henki jäi heidän ja meidänkin keskuuteemme, vaikuttamaan elämäämme.
 

Jazzjumalanpalvelus helatorstaina 5.5. kello 10 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Papit Petri Jukanen ja Outi Lantto, Naiskuoro Pihlaja, kanttorit Marjasisko Varha ja Kaisu Rauhamaa, Miika Pelkosen yhtye. Jumalanpalvelus radioidaan suorana lähetyksenä, joten seurakuntalaisia pyydetään tulemaan paikalle kello 9.50 mennessä.

Mikä ihme on helatorstai?

Helatorstaita vietetään Kristuksen taivaaseen astumisen muistoksi. Apostolien tekojen mukaan (Ap.t. 1: 1–11) Jeesus näyttäytyi ja puhui opetuslapsilleen useasti neljänkymmenen päivän ajan kuolemansa jälkeen, kunnes hänet otettiin taivaaseen. Näinä aikoina Jeesus myös antoi opetuslapsilleen tehtävän julistaa evankeliumia koko maailmalle. Helatorstain tapahtumista mainitaan myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa.

Helatorstaita vietetään siis tasan neljäkymmentä päivää pääsiäisen jälkeen, ja koska pääsiäisen ajankohta vaihtelee, myös helatorstai on eri vuosina eri aikaan. Helatorstai on virallinen pyhäpäivä Suomessa kuten myös useimmissa muissa Euroopan maissa. Vuosina 1973–1991 helatorstain vietto oli siirretty edeltävän viikon lauantaille ja sen virallisena nimenä oli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Vuonna 1992 helatorstai siirrettiin takaisin alkuperäiselle paikalleen ja ikivanhaa helatorstain nimeä alettiin taas käyttää.

Helatorstain 'hela' viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan 'helg', ja juhlapyhän nimen voisi suomentaa 'pyhäksi torstaiksi'. Vanhoina maatalouskulttuurin aikoina se oli yksi vuoden tärkeimmistä juhlapäivistä. Silloin rukoiltiin hyvää satoa alkavalle kasvukaudelle.

Jaa tämä artikkeli: