Konsta Koistinen ja Jouni Lindblad leipoivat helluntaille leivokset. Kuva: Katri Saarela
Helluntai maistuu makealta
Tavallisesti kirkkokahveilla tarjotaan perinteistä pullaa tai vastaavaa, mutta Olarin seurakunnan kahvileipätarjonta päivitetään 2010-luvulle. Idean isä Vilppu Huomo on Olarin seurakunnan seurakuntapastori.
”Aloin miettiä, miltä eri pyhät voisivat maistua ja millaiset maut voisivat välittää pyhien sanomaa”, Huomo kertoo.
”Miltä esimerkiksi pääsiäinen maistuu tai miltä adventti voisi näyttää lautasella?” Vilppu Huomo oli Ranskassa matkatessaan syönyt niin hyviä leivoksia, että alkoi pohtia kotiin palattuaan, miksei niitä voisi olla tarjolla Suomessakin – seurakunnissa ja kirkkokahveilla perinteisen pullan sijasta.
”Vastaavia leivoksia ei ole toteutettu missään muualla maailmassa. Idea on tässä suhteessa ainutlaatuinen.”
Kun restonomiksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa opiskelleet Konsta Koistinen ja Jouni Lindblad ottavat keittiön haltuunsa, tuoksut huumaavat vierestä seuraavan. Valmisteilla on helluntaille omistettu keväänkeveä tuulihattu, joka saa ajankohdan liturgisen värin mukaisen punaisen sokerikuorrutuksen.
Konsta Koistinen ja Jouni Lindblad ryhtyivät opinnäytetyönään suunnittelemaan, mitä hyvää kirkkokansalle voisi tarjota kahvin kera ja päätyivät tutkimaan Raamatun aikaista makumaailmaa.
Kyseessä lienevät ensimmäinen tämäntyyppisellä idealla toteutetut leivonnaiset maailmassa.
”Ravintolamuseossakaan ei löytynyt tietoa tällaisista. Luostarileivoksia toki on, mutta tietylle pyhäpäivälle omistettuja leivonnaisia ei ole tietoomme tullut”, Lindblad sanoo.
Tulevan helluntain kirkkokahveilla Olarin seurakunnassa on tarjolla tuulihattuja raparperitäytteellä.
”Mietimme, että pyhät leivokset jakautuisivat tasaisesti kirkkovuoteen ja niissä olisi huomioitu kunkin ajankohdan liturgiset värit. Päädyimme suosituimpiin pyhäpäiviin eli ensimmäiseen adventtiin, laskiaissunnuntaihin, pääsiäissunnuntaihin ja helluntaihin”, Koistinen kertoo.
Adventti maistuu nuorten restonomien leivonnaisissa valkosuklaalta, kardemummalta ja mantelilta. Laskiaissunnuntain leivos on puolestaan vihreäväritteinen pistaasibaklava.
Pääsiäisleivokseksi he suunnittelivat väreiltään valkokultaisen suklaahunajatartaletin, jota koristaa kristusmonogrammi.
”Kristilliseen symboliikkaan ja kulttuuriin oli mielenkiintoista tutustua – koskettaahan se hyvin suurta osaa luterilaisesta kansasta, Koistinen toteaa.
Kirkkovuosileivosten raaka-aineet on haettu kirkon leivontaperinteistä ja -historiasta.
”Perehdyimme Raamatun ajan ruokakulttuuriin apunamme muutama hyvä lähdeteos. Lähi-idän makumaailmasta löytyi pähkinöitä, mantelia, hunajaa ja siirappia, joita olemme käyttäneet leivoksissamme”, Lindblad sanoo.
Helluntaileivos eli raparperitäytteinen tuulihattu juhlistaa kirkon syntymäpäivää ja kuvastaa Pyhän Hengen keveyttä.
”Halusimme tehdä leivokset, jotka olisivat hyviä ja halusimme käyttää kauden raaka-ainetta, joten tässä on sisällä raparperikreemi.”
Helluntain tuulihatun toinen täytevaihtoehto oli alkutilanteessa ruusuvesi, joka olisi raparperia paremmin sopinut Raamatun antamiin raameihin ja kirkolliseen teemaan. Sen käyttö on kuitenkin hyvin hankalaa. Jouni Lindbladin mukaan ruusuvesi on suomalaiseen makuun hieman erikoinen, jopa saippuainen. Aromi vielä voimistuu täytemassassa.
”Tuulihatulla on myös ranskankielinen nimi ’pet de nonne’ eli nunnan tuhnu, joten etymologia sopii hyvin helluntaihin”, Koistinen naurahtaa.
Miehet suunnittelivat kullekin päivälle alkuun kaksi leivonnaisvaihtoehtoa. He testasivat ensin itse, pystyvätkö tekemään reseptit. Tämän jälkeen leivoksia testaamaan pääsi koemaistoraati. Mukana maistelemassa oli myös idean isä, pastori Vilppu Huomo ja yksi tavallinen kaduntallaajakin oli kertomassa mielipiteitään.
”Mietimme näitä sadalle ihmiselle ja saimme apua yhteistyökondiittorilta siinä, miten tarjoileminen ja tekeminen onnistuu. Sadan helluntaileivonnaisen tekemiseen meiltä yhdessä menee pari kolme tuntia”, Lindblad arvioi.
Tuoreet restonomit toivovat, että luoduista leivoksista muodostuisi seurakunnissa uusi perinne, joka leviäisi ympäri Suomea. He omistavat opinnäytetyönsä alkuvuonna 2013 menehtyneen Haaga-Helian lehtorin, Outi Westmanin muistolle. Hän syttyi alun alkaen Vilppu Huomon leivosidealle.
Koistisen ja Lindbladin yhteistyö on sujunut moitteettomasti ja heidän suunnitelmissaan on panna pystyyn toiminimi. Kysymykseen, voisivatko he lähteä valloittamaan seurakuntia kondiittoreina, he suhtautuvat myönteisesti. Intohimoa ja omistautuneisuutta, halua valmistaa ruokaa rakkaudesta ruokaan – sitä Koistisella ja Lindbladilla on ainakin kosolti.
”Tavoitteena, suunnitelmana ja haaveenamme on, että voisimme hyödyntää ammattitaitoamme”, Koistinen summaa.
Tuulihattujen valmistumista voi katsoa myös videona:
http://www.youtube.com/watch?v=0RDygkk9Nv8&feature=youtu.be
Jaa tämä artikkeli: