Villikanikanta sai alkunsa ihmisten hylättyä luontoon lemmikkikanejaan. Kuva: Eric Isselee / Rodeo
Helsingissä on käynnissä kanijahti
Hylätyt lemmikkikanit ovat monistuneet Helsingissä tuhansiksi kaneiksi, joiden määrää ja tihutöitä pyritään rajoittamaan eri konsteilla.
Villikanit ovat kaivaneet tunneleita ja tuhonneet kasvustoa muun muassa Töölönlahdella, Eläintarhassa ja Tokoinrannassa. Tämän vuoksi projektisuunnittelija Antti Rautiainen palkattiin selvittämään kaupungin puisto-, viher- ja metsäalueiden kanikannan rajoittamista.
Kanien pyydystäminen on herättänyt osassa kaupunkilaisista hilpeyttä. Rautiaisesta se osoittaa, miten monen on vieläkin vaikea mieltää niitä niin isoksi riesaksi.
– Villikani on uusi eläin Suomen kaupunkiluonnossa. Se on luokiteltu riistaeläimeksi, jonka pyyntimenetelmät määritellään metsästyslaissa. Alueen haltija taas on vastuussa sen aiheuttamista tuhoista.
Kanilla on laaja ruokavalikoima, joka koostuu kaikenlaisista kasveista. Pakkasten tultua se nakertaa ravintoa puuvartisista pensaista ja puista.
– Esimerkiksi kaupungin puistoissa kanien aiheuttavat vahingot näkyvät nopeasti, koska niissä on paljon istutuksia, Rautiainen sanoo.
Metsästyslaissa ja -asetuksessa ei ole tällä hetkellä käyttökelpoisia keinoja kanikannan rajoittamiseksi kaupunkiympäristössä, sillä kun laki säädettiin, ei ollut olemassa kaniongelmaa. Niinpä Helsinki aikoo esittää lakiin muutosta. Välivaiheessa kaupunki on tukeutunut Uudenmaan riistanhoitopiiriin, jolle maa- ja metsätalousministeriö myönsi poikkeusluvan kanikannan vähentämiseksi.
Välineitä testataan
Villikanien pyydystämistä on kokeiltu loukuilla, ajoverkoilla, jousilla, hillerin avulla sekä ampumalla. Siihen on osallistunut kaupungin työntekijöitä, Helsingin riistanhoitoyhdistyksen metsästäjiä ja pyydystämispalveluja tarjoavia yksityisyrittäjiä, kuten hilleri-, loukku- ja jousimetsästäjiä.
– Erilaisia välineitä on hankittu ja testattu, mitkä niistä toimivat parhaiten. Uusia menetelmiä on etsitty muun muassa Englannista, jossa on pitkät perinteet kanien metsästämisessä, Antti Rautiainen kertoo.
Myös hautausmaalla pyydystetään kaneja
Villikanit ovat tuhonneet kasvustoa myös seurakuntayhtymän hallinnassa olevalla Hietaniemen hautausmaalla. Lisäksi ne ovat kaivaneet maata niin, että joitakin hautamuistomerkkejä on vajonnut maan sisään.
– Olemme suojanneet verkoilla nuoret, juuri istutetut puut. Tiheämpään verkkojen asentamiseen ei seurakuntayhtymällä ole resursseja. Niiden käyttö on myös esteettinen kysymys, sanoo ylipuutarhuri Ari Pipatti.
Hautausmaalla pyydystetään kaneja Uudenmaan riistanhoitoyhdistyksen poikkeusluvalla. Syyskuun ja maaliskuun välisenä aikana saatiin metsästetyksi loukuilla yli 480 kania, hillerien avulla noin 40.
– Esimerkiksi helmikuussa saimme pyydystetyksi 160 kania, mutta maaliskuussa ei juuri yhtään. Nähtävästi nyt on kanien lisääntymisaika, joten ne pysyvät pesäkoloissaan monta viikkoa.
Pipatin mielestä ihmiset ovat osoittaneet melkoista vastuuttomuutta hylättyään lemmikkikanejaan luontoon. Nopeasti lisääntyvän kanin ottaminen lemmikiksi pitäisikin hänestä olla luvanvaraista.
Rautiaisen mukaan pyydystysmenetelmien käyttö vaihtelee hieman vuodenaikojen mukaan. Talviaikaan loukut, joihin laitetaan ruokaa houkuttimeksi, ovat toimineet hyvin.
– Hillerien avulla on pystytty ajamaan päiväsaikaan kaneja pesäkoloistaan metsästäjien verkkoihin. Pesäpaikat on kartoitettu sitä ennen.
Helsingissä saa pyydystää kaneja ampuma-aseella vain harvassa paikassa. Esimerkiksi kaupunginpuutarhassa Eläintarhan alueella on yksi tietty ampumispaikka.
Hesyltä kritiikkiä
Helsingin eläinsuojeluyhdistys on arvostellut villikanien harvennuksessa käytettyjä menetelmiä. Hesyn mukaan metsästäjät ovat jättäneet luontoon pyydysverkkoja, joista ohikulkijat ovat löytäneet kituvia kaneja.
Antti Rautiainen toteaa Hesyn kritiikin koskevan yksittäistapausta.
– Meille tapahtui tässä valitettava virhe. Olemme tarkentaneet sen jälkeen toimintatapojamme merkitsemällä välineet näkyvästi kaupungin tunnuksilla ja nimeämällä tietyt vastuuhenkilöt.
Kanien tuhoja voi yrittää ehkäistä suojaamalla pensaita ja puita verkoilla tai karkoteaineilla. Rakennusvirastolla ja Helsingin yliopistolla on meneillään tutkimushanke, jossa etsitään karkottavia aineita. Virastolla on myös kehitteillä uusi runkosuojamalli. Ohjeita kanien tuhoilta suojautumiseen saa viraston nettiosoitteesta www.hkr.hel.fi -> Viheralueet ->Ajankohtaista.
– Yksittäiset kohteet voi aina suojata, mutta kanikantaa ei näillä keinoilla vähennetä. Kania ei pystytä poistamaan kokonaan kaupunkiympäristöstä myöskään metsästyksen keinoin, Rautainen tuumii.
Helsingissä on arvioitu olevan jopa liki 10 000 villikania. Rakennusviraston lisäksi niiden määrää omilla maa-alueillaan ovat rajoittaneet muun muassa Helsingin seurakuntayhtymä, Yleisradio ja Helsingin Satama. Kaupunki on saanut hävitetyksi tähän mennessä noin 900 kania, ja kun otetaan kaikki toimijat mukaan, luku nousee 1700 kaniin.
Jaa tämä artikkeli: