Vartiosaaren talon kesäasukkaat ovat rakennusalan opiskelijoita. Kesällä he ovat tehneet saaressa oman alansa töitä. Kuva: Markus Sommers.
Helsinki kokeilee erilaisia ratkaisuja nuorison asuntopulaan
Kuusi nuorta muutti kesäksi Vartiosaareen. Yhteisöasuminen on osa kaupungin uutta kokeilua.
Pieni moottorivene lähtee Laajasalon rannasta ja on muutamassa minuutissa perillä Vartiosaaressa. Rannalla odottaa iso valkoinen puutalo ja aurinkoinen hiekkaranta. Rannalle nuorisoasiankeskuksen hallinnoiman toimintakeskus Furubackan tämän kesän asukkaat ovat rakentaneet pienen uimakopin.
Tänä kesänä Helsingin kaupunki on kokeillut Vartiosaaressa, miten parikymppisten nuorten yhdessä asuminen sujuu. Oman muotoinen koti -hanke valitsi taloon keväällä kuusi asukasta, jotka olivat hiljattain muuttaneet Turusta tai Joensuusta ja jotka olivat epätoivoisen pitkässä asuntojonossa. Asukkaat Vartiosaareen löytyivät läheisen ammattikoulun kautta.
Oman muotoinen koti -hanke etsii ratkaisuja alle 25-vuotiaiden hankalaan asumistilanteeseen Helsingissä. Hankkeen kauniina tavoitteena on, että vuonna 2018 jokaisella nuorella on koti. Yhdessä nuorten kanssa on määrä selvittää, miten tyhjät tilat voisivat sopia nuorten asumiskäyttöön. Esimerkiksi konttiasunnoista ja toimistotilojen muuttamisesta asunnoiksi on ollut puhetta.
– Näistä nuorista kukaan ei asu kadulla vaan sukulaisten tai kavereiden nurkissa. Oman asunnon saaminen on vaikeaa, sanoo Helsingin nuorisoasiainkeskuksen puolelta hanketta vetävä projektipäällikkö Miki Mielonen.
Vartiosaaren talon kesäasukkaat opiskelevat Stadin ammattikoulussa rakennusalaa. Saaressa he ovat saaneet paitsi asua myös tehdä oman alansa töitä. Syksyllä he saavat töistään opintopisteitä. He ovat rakentaneet saareen uimakopin lisäksi myös muun muassa kanakopin.
Pihassa vastaan tepsuttelee kanoja, ja talon keittiön seinillä on kanojen hoito-ohjeet ja hoitovuorolistat. Kanojen hoito on ollut osa nuorten vuokrasopimusta. Nuoret vakuuttavat, että kesä on ollut loistava.
– Tähän asti paras kesä. Olemme uineet, saunoneet ja kalastaneet. Viikonloppuisin täällä on käynyt kavereita, Said Ahmed Abdirasaaq kertoo.
Koska saareen ei ole siltaa, nuoret ovat kulkeneet kauppaan ja kuntosalille soutuveneellä. Saaressa on tänäkin kesänä pidetty leirejä niin kuin aina, ja joka vuosi pidettävän kansainvälisen työleirin ajan nuoret asuivat teltoissa.
Jibril Hassan Bashir kertoo myös nauttineensa kesästä.
– Olemme tutustuneet uusiin ihmisiin, hän sanoo.
Suurin osa talon kesäasukkaista opiskelee yhdessä, ja ihan vieraiden kanssa heidän ei siis ole tarvinnut asua. Yhdessä asuen tutustuu luokkakavereihinkin paremmin kuin koulussa.
Kaikki saaressa kesää viettäneet nuoret ovat asuntojonossa, mutta ainakaan vielä ei ole tärpännyt. He ovat hakeneet myös seuraavaan Oman muotoinen koti -hankkeen kokeiluasuntoon Kannelmäkeen.
Suomessa nuorten asunnottomuus on vielä melko vieras asia, mutta ilmiö on kasvussa. Kun Helsinkiin muuttaa koko ajan lisää ihmisiä, tilanne vaikeutuu entisestään. Kaupungin asuntojonossa on 15 000 ihmistä.
Suomessa on arviolta 800 alle 25-vuotiasta asunnotonta, mutta tähän on laskettu vain ne, jotka ovat hakeutuneet avun piiriin. Kavereiden ja sukulaisten nurkissa asuvia ja samalla omaa asuntoa etsiviä voi olla tuhansia.
– Nuorison asuntotilanteeseen on paras etsiä ratkaisuja nyt, kun ongelmat ovat vielä aika pieniä, Mielonen sanoo.
Vartiosaaren talo on toiminut jo vuodesta 1985 Helsingin kaupungin leiripaikkana. Kun tilat ja henkilökunta olivat valmiina, siellä oli helppo kokeilla pysyvämpääkin asumista. Tänä kesänä talo toimi nuorison asuntoina kaksi kuukautta.
Seuraavaksi kaupunki kokeilee yhteisöasumista Kannelmäessä. Kannelmäen asunnossa on yli sataneliöinen yhteinen tila ja pieni huone jokaiselle asukkaalle. Niin kuin solu siis, mutta tämän hankkeen tarkoituksena on miettiä, miten asukkailla voisi olla tavallista enemmän yhteiselämää. Hanke saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastosta.
– Tavoitteena on, että tällainen yhteisö voisi olla jollakin tavalla hyödyksi lähiympäristölle. Mietimme kuitenkin vielä, miten se voisi toteutua. Asukkaat voivat yhdessä vaikuttaa ainakin uusien asukkaiden valintaan, Mielonen sanoo.
Yhdessä asuminen varsinkaan ihan vieraiden kanssa ei ole helppoa. Projektin tarkoituksena on miettiä, miten yhteisasuminen sujuisi mahdollisimman mutkattomasti. Kannelmäen talo on kaupungin vuokratalo, ja samalla hankkeeseen valitut pääsevät kiinni vuokra-asuntoon. He voivat halutessaan vaihtaa myöhemmin vaikka omaan yksiöön, jos se tuntuu parhaalta idealta. Kannelmäen asunto ei ole pelkästään kokeilu vaan pysyvä koti.
Vastaavanlaisia asumiskokeiluja tulee lisää. Valmisteilla on jo kokeilu, jossa nuoret pääsisivät asumaan seuraa kaipaavien vanhusten koteihin, joissa on usein tyhjää tilaa.
– Pitää vain etsiä yhdessä asujiksi nuoria ja vanhuksia, joilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja jotka voivat viihtyä yhdessä, Mielonen sanoo.
Yhteensä vastaavia kokeiluja on määrä aloittaa viisi tai kuusi.
Jaa tämä artikkeli: