Silja Sarkkinen opastaa kaupungin ekotukihenkilöitä ympäristöä säästävissä ratkaisuissa. Kuva: Sirpa Päivinen
Helsinki rohkaisee ekotekoihin
Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma tarjoaa kaupunkilaisille keinoja, joilla he voivat parantaa ympäristönsä laatua.
Helsingissä aloitettiin vuonna 2005 nelivuotinen ekologisen kestävyyden ohjelma HEKO, jossa etsittiin erilaisia tapoja kaupungin ympäristönsuojelun kohentamiseksi. Ohjelmakauden päätyttyä viime vuoden lopussa 54 ehdotetusta toimenpiteestä oli toteutunut 51.
Ympäristönsuojelupäällikkö Camilla von Bonsdorffin mielestä tämä on hyvä alku kaupungin ympäristöpolitiikan toteuttamisessa.
– Haasteita on paljon, ja suurin osa niistä liittyy ilmastonmuutokseen. Jos välitämme ympäristöstämme ja sen laadusta, meidän täytyy tehdä, mitä tehtävissä on.
– Myös kaupunkilaisilla tuntuu olevan kiinnostusta ympäristönsä hyväksi toimimiseen. Tarjoamme nyt keinoja, joilla he voivat osaltaan vaikuttaa asioihin.
Jätteiden lajittelu tehokkaammaksi
Kaupunki pyrkii ensinnäkin vähentämään kasvihuonekaasuja. Niiden seurantaa varten kehitettiin kaupungin ympäristökeskuksessa uusi Kasvener-malli, jonka avulla voidaan laskea alueen vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus.
– Tähän liittyy myös jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tehostaminen. Kaupunki on tehnyt YTV:n kanssa sopimuksen keskitettyjen lajittelupaikkojen perustamisesta pääkaupunkiseudulle. Helsinkiin niitä saadaan tänä vuonna, lupaa Camilla von Bonsdorff.
Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on kehitetty LUMO-ohjelma, johon sisältyvät muun muassa kedot, niityt, metsät, vanhat puistot ja kulttuuriympäristöt. Lisäksi pyritään hankkimaan uusia luonnonsuojelualueita sekä huolehtimaan entistä paremmin pienvesistöihin kuuluvista puroista, soista, lähteistä ja lammista.
Asukkaat voivat saada tietoa asuinalueidensa luonnosta, kuten nisäkkäistä, kasveista, luontotyypeistä ja luonnonsuojelualueista, internetissä avatusta tietojärjestelmästä osoitteesta www.hel.fi/luontotieto.
Rakentaja voi käyttää ekolaskuria
Ekologisen kestävyyden ohjelmassa kiinnitetään huomiota myös liikenteeseen ja liikkumiseen. Vilkkaiden väylien ilmanlaadusta on hankittu uutta tietoa, ja liikenneministeriössä on tekeillä selvitys ruuhkamaksuista. Lisäksi pyritään eri tavoin vähentämään katupölyä ja liikenteen melua.
Camilla von Bonsdorffin mukaan uusilla asuin- ja työpaikka-alueilla sovelletaan liikkumisen ohjauksen malleja.
– Esimerkiksi Jätkäsaaren uusi asuinalue on yritetty suunnitella niin, että yksityisautoilu jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Täysin autotonta siitä ei kuitenkaan saada.
Kaupungin rakennustoimintaa varten on kehitetty EkoRak-ohjelma. Aluksi erityisesti julkiset rakennukset pyritään rakentamaan ekologisesti, jatkossa myös uudet asunnot ja kadut. Lisäksi parannetaan korjattavan rakennuskannan lämmöneristystä. Lämmityksessä halutaan käyttää nykyistä enemmän uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkoa ja tuulta.
– Yksittäiset rakentajat voivat arvioida hankkeensa ekologisuutta PromisE-ekolaskurilla osoitteessa www.rakentajanekolaskuri.fi. Laskurissa voi selvittää vaikkapa rakennuksen sijainnin, materiaalin ja energiamuodon ympäristöystävällisyyttä, von Bonsdorff esittelee.Ekotukihenkilö neuvoo työpaikalla
Ekologinen elinkaariajattelu on pyritty saamaan mukaan kaupungin omiin toimintoihin, minkä vuoksi on laadittu ekohankintaopas. Esimerkiksi tietokoneiden, toimistolaitteiden ja siivouksessa käytettävien pesu- ja puhdistusaineiden hankinnoissa on tarkat ympäristökriteerit. Kaupungin virastoissa puolestaan yritetään vähentää paperin kulutusta muun muassa lähettämällä kokouksien esityslistat pelkästään sähköisenä versiona.
Vastuullista asennetta kuvaa Camilla von Bonsdorffista sekin, että kaupungin jokaiseen työyksikköön on valittu ekotukihenkilö.
– Ekotukihenkilöitä on nyt yhteensä 365. He auttavat työntekijöitä tekemään ympäristön kannalta parempia ratkaisuja.
Lähivuosina tarkoituksena on perustaa Helsingin keskustaan neuvontapiste, joka opastaa kaupunkilaisia erilaisissa ekologisissa kysymyksissä.
Ekotukikoordinaattorina toimiva Silja Sarkkinen järjestää ekotukihenkilöille koulutusta, pitää heihin yhteyttä ja päivittää ympäristötietoutta.
– Osalle ympäristöasiat ovat melko uusia, minkä vuoksi pari päivää kestävä koulutus ei riitä. Tiedossa onkin jatkokoulutusta ilmastoasioista.
Sarkkinen on hyvillään siitä, että toiminnan kehittämiseen saatiin kolmivuotinen EU-rahoitus. Hänestä tällaisella toiminnalla on laajempaa merkitystä, sillä ympäristöä säästävät tavat siirtyvät helposti myös työntekijöiden kotiväen käyttöön.
Jaa tämä artikkeli: