Tukea hankkeille. Helsingin seurakuntayhtymä teki kirkon virallisille lähetysjärjestöille kyselyn. Sen pohjalta tarkistetaan lähetysmäärärahojen jakoperusteita vuosiksi 2012–2014. Tukea on myönnetty muun muassa Suomen Lähetysseuran vesihankkeelle Tansaniassa.
Helsinki vetämässä tukensa kolmelta lähetysjärjestöltä
Osa lähetysjärjestöistä menettänee tukensa Helsingissä. Päätös lähetysmäärärahoista palautettiin torstaina yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa uuteen valmisteluun.
Uutta valmistelua evästettiin linjauksella, jonka mukaan verovaroista annettu lähetystyön tuki keskitetään jatkossa Suomen Lähetysseuralle ja Suomen Pipliaseuralle. Vain näiden järjestöjen katsotaan asettuvan kiertelemättä kirkon yhteisten linjausten taakse suhteessa naispappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin.
Tukien lakkauttaminen asteittain koskisi siis Kansanlähetystä, Kylväjää ja Sanansaattajia. Naispappeutta vastustavilta Sleyltä ja sen ruotsinkieliseltä sisarjärjestöltä Slefiltä Helsingin seurakuntayhtymä on evännyt tukensa jo aiemmin. Varsinaisen päätöksen lähetysrahojen kohtalosta tekee yhteinen kirkkovaltuusto marraskuun kokouksessaan.
Yhteisen kirkkoneuvoston ja -valtuuston tulevaan ratkaisuun vaikuttaa osaltaan lähetysjärjestöille tehty kysely, jossa selvitettiin myös suhtautumista homoseksuaalisuuteen ja naispappeuteen. Vaikka esimerkiksi Kansanlähetyksen kelkka on kääntynyt homokysymyksessä, on mahdollista, että tämä ei riitä lähetystukien säilyttämiseen. Homoseksuaalisuus ja naispappeus ovat olleet kuuma peruna joissakin kirkon virallisissa lähetysjärjestöissä, ja osassa ne näyttäisivät kyselyn perusteella olevan sitä edelleenkin.
– Yhteinen kirkkoneuvosto linjasi viime keväänä, että seurakuntayhtymänä emme voi olla tukemassa tahoja, jotka eivät kunnioita vähemmistöjen perusihmisoikeuksia. Siksi lähetysjärjestöiltä kysyttiin myös tästä. Suhtautumista naispappeuteen selvitettiin taas, jotta näkisimme onko tapahtunut muutosta aikaisempaan, kertoo yhteisen seurakuntatyönjohtaja Pentti Miettinen.
”Kaikilla maamme lukuisilla vähemmistöillä tulee olla samat perusihmisoikeudet. Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää. Toiminnassamme on mukana eri vähemmistöryhmien edustajia, myös homoseksuaaleja. Lähetystyöntekijämme ovat antaneet muuna muassa suojaa vainotuille homoseksuaaleille”, todetaan Kansanlähetyksen vastauksessa.
Kansanlähetyksen strategiassa heidän nettisivuiltaan löytyi kuitenkin vielä kohta, jonka mukaan Kansanlähetys ei ”hyväksy samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteiden siunaamista emmekä heidän ottamistaan järjestömme tai kirkon työntekijöiksi.” Löytyi vielä maanantaina 17.10. kohdasta 6.1. Asemamme kirkossa, 5. kappale, sivu 9.
– Linjamme on todellakin tuosta muuttunut. Uuteen toimintasuunnitelmaan tämä on kirjoitettu uudella tavalla. Totta kai sitoudumme kaikessa työssämme noudattamaan lakeja, ja valitsemme työntekijät tehtävään soveltuvuuden ja pätevyyden perusteella, myöntää kotimaan ja ulkomaantyön johtaja Arto Hukari Kansanlähetyksestä.
Viime keväänä nuortenmedia Nuotan kiistellyn ”Älä alistu” -kampanjan vuoksi suurennuslasin alle joutuivat sen yhteistyökumppaneista Kansanlähetys ja Sley. Nyt Kansanlähetyksessä seksuaalinen suuntautuminen ei vaikuttaisi rekrytointiin.
Sen sijaan Kylväjän mukaan sen työalueiden kirkot edellyttävät yhteistyökumppaneiltaan ”Raamatun opetukseen liittymistä avioliittokysymyksessä”:
”Kunnioitamme niiden arvovalintoja emmekä lähetä heidän keskuuteensa ajattelussaan ja elämänsä ratkaisuissa toisenlaisiin ratkaisuihin tulleita työntekijöitä. Monille työalueillemme olisi myös mahdotonta lähettää samaa sukupuolta olevia pariskuntia vaarantamatta heidän tulevaisuuttaan”, lukee Kylväjän vastauspaperissa.
Sanansaattajat ilmoittavat, että heidän rekrytointikriteerinsä liittyvät ennen kaikkea ammattitaitoon ja motivaatioon. Sleyssä ja Slefissä kysymys, ”vaikuttavatko mahdollinen parisuhteen rekisteröinti ja seksuaalinen suuntautuminen henkilöstönne rekrytointiin”, kierretään. Sley vastaa, että rekrytointi tapahtuu pääosin henkilökohtaisten kutsujen kautta, mutta lähettirekrytoinnin osalta pitää muistaa yhteistyökirkkojen tilanteet. Slefissä todetaan, että sen hallitus vastaa työhönotosta.
Suhtautumisessa naispappeuteen on lähetysjärjestöistä eniten tapahtunut muutosta Sanansaattajilla. Sen lähetiksi ollaan nyt palkkaamassa yksi naispappi, ja yksi järjestön naisläheteistä opiskelee teologiaa asemamaassaan. Suomen Pipliaseuran ja Suomen Lähetysseuran kaikki työntekijät tekevät yhteistyötä naispappien kanssa, ja heillä on myös naispappeja töissä.
Sleyssä suhtautuminen naispappeuteen ei näyttäisi muuttuneen myönteisemmäksi aiempaan kyselyyn verrattuna. Kansanlähetys ja Kylväjä antavat työntekijöilleen naispappeusasiassa omantunnon vapauden, eikä myöskään niillä ole naispappeja töissä.
Kansanlähetyksestä todetaan tosin, että suurin osa heidän papeistaan kuitenkin tekee yhteistyötä naispappien kanssa. Kylväjästä taas seurakuntaan lähetetään työntekijä, joka tekee yhteistyötä naispapin kanssa.
Helsingin seurakuntayhtymä varaa vuosittain lähetykseen ja Kirkon Ulkomaanavulle kolme prosenttia verotuloista eli noin kolme miljoonaa euroa.
Sirpa Patronen
Seurakuntayhtymä tarkistaa lähetysrahojensa jakoa
– Helsingin seurakuntayhtymä teki kirkon virallisille lähetysjärjestöille kyselyn lähetysmäärärahojen jakoperusteiden tarkistamista varten vuosiksi 2012–2014.
– Kirkon lähetysjärjestöjä ovat Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley), Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä, radiolähetysjärjestö Sanansaattajat ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (Slef).
– Kyselyssä selvitettiin laajasti lähetysjärjestöjen toimintaa ja varojen käyttöä. Tässä yhteydessä kysyttiin myös suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen ja naispappeihin.
– Vastaava kysely tehtiin järjestöille neljä vuotta sitten. Tuolloin Sleyltä ja Slefiltä evättiin tuet sen vuoksi, että naispappeutta vastustavan linjan vuoksi.
– Yhteinen kirkkovaltuusto päättää marraskuun kokouksessaan, mitkä järjestöt saavat tukea jatkossa.
Jaa tämä artikkeli: