null Helsinkiin kotiutunut

Optimisti. Hyökkäykset Egyptin kirkkoja kohtaan järkyttivät Sameh Hakemia, mutta hän uskoo vakaasti islamistipresidentin syrjäyttämisen tuovan parempia aikoja Egyptille ja Egyptin kristityille.

Optimisti. Hyökkäykset Egyptin kirkkoja kohtaan järkyttivät Sameh Hakemia, mutta hän uskoo vakaasti islamistipresidentin syrjäyttämisen tuovan parempia aikoja Egyptille ja Egyptin kristityille.

Helsinkiin kotiutunut

Kulosaaren entinen kirkkoherranvirasto sai uudeksi isännäksi koptikristityn Egyptistä.

Teksti ja kuva Päivi Arvonen
Valkoinen kivitalo kylpee loppukesän auringossa. Talon oven avaavan miehen kasvoilla loistaa lämmin hymy. Miehen jalkojen välistä kurkistaa kiharahiuksinen tummasilmäinen pikkumies.

– Tervetuloa, käy sisään! Sameh Hakem toivottaa suomeksi ja pyytää arabiaksi poikaansa Antonia tervehtimään tulijaa.

Sameh Hakem muutti Suomeen kolme vuotta sitten. Ylä-Egyptistä Sohagin kaupungista kotoisin oleva Hakem ei ollut aiemmin matkustanut Egyptin ulkopuolelle, mutta hän oli elänyt vuosia Punaisenmeren rannalla Sharm El Sheikhin kaupungin kansainvälisessä ilmapiirissä. Hakemilla on edelleen matkamuistoja ja käsitöitä myyvä kauppa Sharm El Sheikhissä.

Arkkitehti Robert Tikkasen suunnittelema vuonna 1919 valmistunut kivitalo löytyi netti-ilmoituksen perusteella Hakemin ja hänen puolisonsa Anita Mäntynen-Hakemin kesäkuussa perustaman Onnistus-nimisen perheyrityksen kodiksi. Onnistus tarjoaa muun muassa koulutuksia ja kursseja sekä vuokraa galleriatilaa kokouksiin ja pieniin perhejuhliin oheispalveluineen.

– En usko sattumaan. Asiat tapahtuvat Jumalan johdatuksesta ja siunauksesta. Minulle on tärkeää, että yrityksen koti on ollut kristillisessä käytössä kirkkoherranvirastona ja sitä ennen huvilakirkkona, Sameh Hakem sanoo.

Hakem kuuluu Egyptin noin kymmenen prosentin kristittyyn vähemmistöön. Valtaosa Egyptin kristityistä on ortodokseja, joita kutsutaan kreikan kielen egyptiläistä tarkoittavalla sanalla kopti. Hakemilla ei ole erityisen huonoja kokemuksia elämästä kristittynä Egyptissä. Hänellä on aina ollut myös muslimiystäviä, naapureita ja työtovereita.

– Kristittyjen simputtaminen on yleistä etenkin viranomaisasioinnissa. Byrokratia on Egyptissä hidasta ja monimutkaista, mutta kristityille kaikki voi olla monin verroin hitaampaa ja hankalampaa kuin muslimeille, Hakem toteaa.

Seurakuntayhteyden löytyminen Helsingissä ei ollut Hakemille vaikeaa. Suomeen muutettuaan hän halusi jatkaa perinnettään käydä joka viikko jumalanpalveluksessa. Ensimmäisenä tie vei sunnuntaiaamuisin Uspenskin katedraaliin.

– Liityin heti ortodoksikirkon jäseneksi. Se sujui helposti vain esittämällä kastetodistus. Kirkon tiedotuslehdessä oli ilmoitus englanninkielisistä ortodoksipalveluksista ja siellä tapasin Suomessa asuvia egyptiläisiä koptikristittyjä, Hakem kertoo.

Yhteys synnyinmaan koptikristittyihin oli ja on suuri ilon aihe. Kulttuuriin sopeutumista helpotti mahdollisuus käydä läpi asioita omalla äidinkielellä ihmisten kanssa, jotka olivat asuneet Suomessa jo jopa kymmeniä vuosia.

– Koptikristityillä ei ole Suomessa omaa pappia, mutta Tukholmassa asuva koptipappi käy Helsingissä kerran kuukaudessa pitämässä koptimessun. Sama pappi kastoi poikamme Antonin, jonka haluan kasvattaa koptikristityksi.

Suomalaisten uskonnollisuus on ollut Hakemille hämmästyksen aihe.

– Uskonto ei näytä olevan Suomessa ihmisille lainkaan tärkeää. Egyptissä kristinusko näkyy arjessa monin tavoin, ja melkein kaikki käyvät joka viikko kirkossa.

Hakem ihmettelee myös sitä, että moni eroaa kirkosta, koska ei halua maksaa kirkollisveroa.

– Verohan on todella pieni ja sillä saa esimerkiksi lehden kotiinsa ilmaiseksi sekä kaikki kirkon palvelut elämän eri vaiheissa. Egyptissä ei makseta kirkollisveroa, mutta kaikki, joille se on taloudellisesti mahdollista, antavat joka kuukausi kymmenyksen tuloistaan hyväntekeväisyyteen.

Hiljaisuus on sana, joka tulee ensimmäisenä Hakemin mieleen hänen kuvaillessaan Suomea ja suomalaisia.

– Egyptissä ei ole koskaan hiljaista. En kaipaa Egyptin melua, mutta kaipaan ystäviäni, sukuani ja perhettäni. Kotonani Sohagissa ei tarvitsisi miettiä lapsenhoitoasioita, siellä olisi aina äitini tai sisaruksiani katsomassa Antonin perään.

Hakem on opiskellut suomen kieltä ja puhuu sujuvaa suomea. Parhaillaan hän suorittaa kaupallisen alan opintoja Amiedu-aikuiskoulutusoppilaitoksessa. Egyptin politiikasta puhuttaessa mies käyttää kuitenkin mieluummin englantia kuin suomea. Hän uskoo Egyptillä olevan nyt mahdollisuudet parempaan tulevaisuuteen.

– Monet kristityt kauhistelivat islamistien valtaa. Minä en uskonut Mohammed Mursin olevan kauan presidenttinä. Aavistin heti, että hän sotkee asiat niin perusteellisesti, että valtakausi jää lyhyeksi, kuten nyt tapahtui.

Hakem on tyytyväinen elämäänsä Suomessa.

– Olen aina ollut yrittäjä, joten perheyrityksen perustaminen oli luonnollinen valinta. Tässä talossa on hyvä henki, ja toivon mahdollisimman monen löytävän näyttelymme ja kokoustilamme, Sameh Hakem sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.