Tukena. Viivi Viitanen toimii lastensuojelun piirissä olevan nuoren tukihenkilönä. – Olen saanut tukisuhteesta paljon. Toisesta ihmisestä on tullut itselle tärkeä. Välillemme on syntynyt uusi ja merkityksellinen ystävyyssuhde, Viitanen kertoo.

HelsinkiMissio etsii satoja tukihenkilöitä

Lapsiperheitä ryhdytään tukemaan vapaaehtoisvoimin yhteistyössä kaupungin kanssa.

• 15.10.2012 13:45

Teksti Tommi Sarlin
Kuva Esko Jämsä

Tavoitteena on saada koulutettua satoja vapaaehtoisia, joita voitaisiin välittää esimerkiksi päiväkotien, leikkipuistojen ja neuvoloiden kautta isä- ja äitimentoreiksi. Vapaaehtoiset voivat toimia myös esimerkiksi tukiperheenä tai aikuisena ystävänä lapselle.

– Tarkoitus on yhdistää vapaaehtoistoiminnan joustavuus ja kaupungin sosiaalitoimen laajat yhteydet asiakkaisiin. Näin voimme toimittaa riittävän aikaista apua sitä toivoville perheille, HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen kertoo.

Sosiaaliviraston perheiden tukemiseen tarkoitetut resurssit keskittyvät pitkälti lastensuojeluun ja lastenkoteihin. Niissä toimitaan Valtosen mukaan niin rankoissa tilanteissa, ettei kansalaistoiminnalla ole suuria eväitä rientää avuksi sinne.

– Tilanne on toinen, kun puhutaan lasten ja perheiden tukemisesta ennen kuin ongelmat kasaantuvat, Valtonen sanoo.

Kaupungin lastensuojelun tukihenkilönä toimivan Viivi Viitasen , 23, mukaan tukihenkilön ei tarvitse olla superihminen tai esimerkiksi tietyllä tavalla koulutettu. Kaikenlaisille ihmiselle on mahdollista löytää sopiva tuettava.

Viitanen toimii sosiaaliviraston kautta tukihenkilönä teini-ikäiselle tytölle. He ovat tavanneet huhtikuusta asti kerran kahdessa viikossa.

– Tarkoituksena on tehdä kivoja asioita yhdessä. Toiminta lähtee lapsen tai nuoren omista toiveista.

– Olemme käyneet leffassa ja Kansallismuseossa. Olemme grillanneet vaahtokarkkeja Seurasaaressa ja käyneet kävelylenkeillä. Kun esimerkiksi laitetaan yhdessä ruokaa ja jutellaan, se saattaa olla yhtä hauskaa kuin jokin suurempikin tempaus, Viitanen kertoo.

Tukihenkilötoiminta on Viitasen mukaan hyvä esimerkki siitä, miten ongelmiin voidaan puuttua ennen kuin ne kärjistyvät. Tavoitteena on, että tukisuhteet jatkuvat mahdollisimman pitkään.

– Toiveeni on, että voisimme jatkaa tukisuhdetta siihen asti, kun tuettavani on aikuinen. Ja sen jälkeen pidempäänkin ystävinä, Viitanen sanoo.

Sosiaaliviraston johtajan Paavo Voutilaisen mukaan kaupunki on tehnyt strategisen valinnan tukea toimijoita, jotka lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia. Sosiaalitoimelta puuttuu viranomaistahona järjestöjen ketteryys avuntarpeen löytämiseen.

– Kaupungin budjetista menee 150 miljoonaa euroa lapsi- ja perhetyöhön. Kaksi kolmasosaa siitä käytetään huostaanottojen ja laitoshoidon kaltaisiin raskaisiin toimenpiteisiin, Voutilainen kertoo.

Suomi on lastensuojelussa läntisen Euroopan laitosvaltaisin maa. Perheen ulkopuolelle sijoitettujen lasten luku on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvulta lähtien. Nyt huostaan otettuja on 18 000. Yhden lapsen vuosi laitoksessa maksaa noin 93 000 euroa.

Sosiaalivirastossa nähdään, että perheiden ongelmia pitäisi pystyä ehkäisemään paremmin ennalta.

– Psykiatrista osaamista pitäisi saada enemmän ennaltaehkäisevän lastensuojelun käyttöön, Voutilainen sanoo.

Sosiaalivirastolla on jo nyt lapsiperheiden tueksi kotipalvelua, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden pulmia mahdollisimman varhain.

– Meillä olisi resursseja auttaa enemmänkin kuin mitä nyt apua haetaan. Tässä on meillä tiedotuksellinen haaste. Toinen ongelma on, etteivät apua tarvitsevat perheet halua tulla leimatuksi lastensuojelun asiakkaiksi, Voutilainen sanoo.