null Henna-Maija Syrjälä auttaa kotoutumaan

Kuva: Esko Jämsä

Kuva: Esko Jämsä

Henna-Maija Syrjälä auttaa kotoutumaan

Luetaan yhdessä -verkoston projektipäällikkö Henna-Maija Syrjälä näkee työssään, mitä aktiivisella vapaaehtoistyöllä voidaan tehdä maahanmuuttajien kotoutumisen ja monikulttuurisuuden tukemisen hyväksi.

Valtakunnallinen verkosto antaa suomen kielen opetusta erityisesti maahanmuuttajanaisille. Vapaaehtoisia opettajia on maassa yli 400, ja yli 70 opetusryhmässä on noin 1 400 opiskelijaa. Eniten ryhmiä on pääkaupunkiseudulla.

– Perusajatuksena on, että ryhmälle annetaan suomen kielen opetusta kaksi tuntia viikossa, ja siihen voi osallistua milloin tahansa. Suurin osa opiskelijoista on naisia, mutta mukana on myös jonkin verran miehiä, Syrjälä kertoo.

Opetusryhmä koostuu keskimäärin viidestä opettajasta ja kymmenestä opiskelijasta, jotka jaetaan pienryhmiin osaamistasonsa mukaan. Esimerkiksi erittäin vähän suomea osaava voi saada yksityisopetusta ja muut keskustelevat pienryhmissä. Samassa ryhmässä saattaa olla jäseniä luku- ja kirjoitustaidottomista tohtoriksi opiskelleisiin.

Verkoston nimi Luetaan yhdessä viittaa juuri luku- ja kirjoitustaidottomiin, joita opiskelijoista on noin 13 prosenttia. Opiskelijoista enemmistö on muuttanut Suomeen Euroopan ulkopuolelta ja kolmannes Itä-Euroopasta.

Kielen oppiminen on Henna-Maija Syrjälän mukaan paljon kiinni omasta innostuksesta ja motivaatiosta.

– Monelle maahanmuuttajalle toimintaan liittyy myös sosiaalinen puoli. Kotiäideille tällainen ryhmä sopii siinäkin mielessä, että lapsista huolehditaan opetuksen ajan.

Joka vuosi kerätään tietoa siitä, miten opiskelijoiden kielitaso on kehittynyt, miten heidän sosiaalisuutensa ja osallisuutensa ovat lisääntyneet ja miten moni on päässyt työharjoitteluun tai saanut työtä.

– Tuntuu tosi hienolta, jos maahanmuuttaja on päässyt verkoston avulla elämässä eteenpäin.

Vapaaehtoiseksi opettajaksi ryhtyvä saa koulutuksen tehtävään. Häneltä ei vaadita mitään erityistä koulutustaustaa vaan riittää, että hän tuntee kiinnostusta opettamistyöhön. Mukana on silti melko paljon opettajataustaisia henkilöitä.

Maahanmuuttajien opetus sai alkunsa kymmenen vuotta sitten kolmen eläkkeelle jääneen naishenkilön toimesta. Vantaalaisnaiset halusivat auttaa alueensa maahanmuuttajanaisia, ja he kiersivät ovelta ovelle kysymässä, olisiko näillä kiinnostusta suomen kielen opiskeluun. Heti ensimmäiselle tunnille tuli iso määrä väkeä.

Opetustoiminta laajeni valtakunnalliseksi Zonta International ja UN Women -järjestöjen tuella. Neljä vuotta sitten verkoston vetovastuun otti Akateemisten Naisten liitto. Hanketta alkoi tuolloin tukea Suomen Kulttuurirahasto, ja tänä vuonna se saa avustusta myös työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Henna-Maija Syrjälä palkattiin verkoston projektipäälliköksi juuri Kulttuurirahaston tuella. Kulttuuripolitiikkaa ja kansainvälisiä suhteita opiskellut nainen tuntee olevansa oikeassa paikassa.

– Olen aina kokenut maahanmuuttoasiat tärkeiksi. On surullista, että moni maahanmuuttaja ei pääse opiskelemaan suomen kieltä, koska kuntien kotouttamiskoulutukseen on niin pitkät jonot. Usein kunnista otetaankin meihin yhteyttä.

Verkoston tueksi on nyt perustettu myös uusi yhdistys, Luetaan yhdessä -verkoston ystävät. Jäsenmaksu on tänä vuonna sekä jäseniltä että kannatusjäseniltä viisi euroa.

Marjo Kytöharju
Lisätiedot: www.luetaanyhdessa.fi

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.