Laitoshuoltaja Henrik Särkkä työskentelee Espoon Tuomiokirkossa viitenä päivänä viikossa. Kuva: Jukka Granstrom
Henrik Särkkä sai hyvän työpaikan
Henrik Särkkä jätti eläkkeen lepäämään ja työllistyi Espoon tuomiokirkon laitoshuoltajaksi.
Henrik Särkkä aukaisee Espoon tuomiokirkon oven. Korviin kantautuu urkujen ääni, kirkossa on meneillään harjoitukset.
Muutama tunti sitten Särkkä siivosi kirkon sisätiloja, mutta sai työt tehtyä juuri sopivasti ennen päivän toimintojen alkamista.
Päivän rytmi on ajoitettava oikein, jotta saa kaiken ajoissa valmiiksi.
Työhönvalmentaja auttoi alkuun
Reilu vuosi sitten Henrik Särkkä sai tietää mahdollisesta työpaikasta Espoon tuomiokirkolla. Hän laati ansioluettelon yhdessä Espoon kaupungin vammaispalvelujen työhönvalmentaja Susanna Saarvon kanssa. Tämän jälkeen Saarvo lähti keskustelemaan työnantajan kanssa jatkosta.
Työpaikka tuli, ja Särkkä on toiminut vuoden alusta alkaen vakinaistettuna laitoshuoltajana Espoon tuomiokirkossa.
Henrik Särkkä tekee viisipäiväistä työviikkoa, päivittäinen työaika on noin viisi tuntia. Toisinaan kirkolla tai kirkonmäen alueella on paljonkin tapahtumia, jolloin työpäivät voivat venyä.
Työnteko vaatii oikeaa ajoitusta
Särkkä itse pitää huolen, että ei ole siivoamassa esimerkiksi kerhojen tai vierailujen aikaan.
"Olen oppinut tehtävät niin hyvin, että minun tarvitsee kysyä apua muilta vain hyvin harvoin. Työkaverit ovat mukavia, ja olen päässyt hyvin työyhteisöön mukaan. Osan tunsin kyllä jo entuudestaan, koska olin aikoinaan täällä vapaaehtoisena töissä", sanoo Särkkä.
"Alusta lähtien työtehtävä on ollut hyvin haastava, mutta Henkka on hoitanut työn ammattimaisesti", sanoo työhönvalmentaja Saarvo.
Särkkä esimerkiksi katsoo tietokoneelta päivän varaustilanteen ja ajoittaa työnteon siten, että siivous ei häiritse ketään kirkossa kävijää.
"Hän on myös joustava työaikojen suhteen. Jos kirkolla on paljon tapahtumia, hän pystyy jäämään pidemmäksikin aikaa", kertoo Saarvo.
"Siivous pitää osata ajoittaa oikein", sanoo Henrik Särkkä. Kuva: Jukka Granstrom
Kaiken takana on oikea osaaminen
Bovalliuksen ammattiopistossa laitoshuoltajantutkinnon suorittanut Särkkä on ollut koko työhistoriansa ajan palkkatöissä, lukuun ottamatta puolen vuoden harjoittelujaksoa valmistumisensa jälkeen.
Perusteena palkalle on aina ollut ”niin hyvä työnjälki, ettei siitä voi olla maksamatta”.
Työkaverit ovat mukavia ja olen päässyt hyvin työyhteisöön mukaan." - Henrik Särkkä
Yhdestä työpaikasta hän uskaltautui jopa itse irtisanoutua.
Espoon tuomiokirkolta Särkkä uskoo kuitenkin löytäneensä sen oikean, juuri hänelle tarkoitetun työpaikan.
"Olen tehnyt vuosia vapaaehtoistyötä Laaksolahden kappelissa suntion apulaisena ja joskus täällä tuomiokirkollakin, joten seurakunta on minulle hyvin tuttu ja läheinen", Henrik kertoo.
Eläkkeen voi jättää lepäämään
Uusi työ on myös mahdollistanut työeläkkeen lepäämään jättämisen. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työhönpaluun edistämiseksi on asetettu työhönpaluun edistämislaki (738/2009).
Lain tarkoituksena on tukea työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden satunnaista tai pidempiaikaista työllistymistä ilman pelkoa työkyvyttömyyseläkkeen menettämisestä. Laki on voimassa 31.12.2020 asti.
Laki säätelee kuukausittaisen ansiorajan, mutta mahdollistaa nimenomaan myös eläkkeen lepäämään jättämisen. Lain mukaan työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Sen jälkeen eläkettä pitää nostaa vähintään kuukauden ajan, jonka jälkeen lepäämään jättäminen taas onnistuu.
Muun muassa näiden asioiden hoitamisessa Särkkä tarvitsee vielä työhönvalmentajansa tukea, kuten myös vero- ja kela-asioissa. Muutoin työasiat hoituvat itsenäisesti.
"Henkalla on paineensietokykyä, minkä lisäksi hän on järjestelmällinen ja hyvin ahkera. Työyhteisöltäkin on tullut hyvää palautetta", Susanna Saarvo kertoo.
Elämä hymyilee
Moni asia tuntuu loksahtaneen paikoilleen Särkän elämässä – uusi työ ja muutto omaan asuntoon Espoossa. Särkkä on myös aktiivisesti mukana kehitysvammaisten ihmisten oman yhdistyksen, Me Itse ry:n toiminnassa, jossa hän toimii sihteerinä.
"Lisäksi keharikaverin kanssa käydään leffassa tai syömässä. Vapaa-ajalla tekemistäkin siis riittää", Särkkä kertoo.
Kirjoittaja työskentelee Rinnekoti-Säätiön RAY-rahoitteisessa Taidoista työpoluiksi -projektissa.
Kehitysvammaisuus ja työelämä
Suomessa on 25 000 työikäistä kehitysvammaista ihmistä, mutta heistä alle 500 on oikeissa töissä.
Monet kehitysvammaiset ihmiset tekevät töitä kaupan tai siivouksen alalla tai esimerkiksi varastotöissä, mutta myös muissa tehtävissä.
Jos työnantaja haluaa palkata kehitysvammaisen ihmisen, voi ottaa yhteyttä esimerkiksi kunnan vammaispalveluihin, työllistämisprojekteihin tai osatyökykyisten henkilöiden työllistämistä edistäviin organisaatioihin tai säätiöihin.
Lue lisää Rinnekoti-Säätiön RAY-rahoitteisesta Taidoista työpoluksi -projektista ja tästä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Laululintu pienestä pitäen
AjankohtaistaMuusikko Jouko Hälinen toimii papin työparina hartauskeikoilla.