Herättäjäjuhlille osallistuu vuosittain noin 25–30 000 juhlavierasta. Viime vuoden juhlat vietettiin Espoossa. Kuva: Matti Karppinen / KuvaKotimaa

Herättäjäjuhlat aikoo välttää rahoituskiistat

Viimekesäiset Espoon Herättäjäjuhlat osoittivat, että rahoitussopimukset kannattaa laatia tarkkaan.

• 12.11.2009 10:32

Noin 80 000 euroa miinukselle jääneiden Espoon Herättäjäjuhlien jälkeen Herättäjä-Yhdistys ja Espoon seurakuntayhtymä kiistelivät pykälien tulkinnasta: oliko seurakuntayhtymä myöntänyt juhlille 140 000 euron avustuksen vai varannut summan vain juhlien mahdollisten tappioiden maksamiseen?

Lopputulos oli, että seurakuntayhtymä päätti huhtikuussa myöntää Herättäjä-Yhdistykselle 40 000 euron avustuksen sekä maksaa alkuperäisen sopimuksen mukaan puolet tappioista.

Tänä kesänä Herättäjäjuhlat järjestetään Seinäjoella. Espoon kiistasta on otettu opiksi, eikä sopimusteksteihin ole nyt jätetty tulkinnan varaa.

– Seurakunnan kanssa on varmistettu, että vastaavaa tilannetta ei pitäisi päästä syntymään, sanoo Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen.

Seinäjoen Herättäjäjuhlat järjestetään noin 477 000 euron budjetilla. Rahoitukseen osallistuvat Herättäjä-Yhdistys ja Seinäjoen seurakunta. Kaupunki osallistuu muun muassa antamalla tiloja käyttöön maksutta. Juhlat järjestetään pääosin talkoovoimin, mikä pitää kulut suhteellisen alhaisina.

– Kulut pyritään kattamaan juhlien tuotolla, kuten ruoka- ja kahvilatuloilla ja erilaisten juhlatuotteiden myynnillä, kertoo juhlien pääsihteeri Leena Hautala.

Juhlat eivät tavoittele voittoa

Kesän aikana järjestetään kymmeniä kirkollisia kesäjuhlia. Useimmilla suurimmista juhlista rahoituspohja on samantyyppinen kuin Herättäjäjuhlilla.

Vain vanhoillislestadiolaisten Suviseurat Oripäässä ja Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (SLEY) valtakunnallinen Evankeliumijuhla Kristiinankaupungissa järjestetään ilman paikallisseurakunnan taloudellista panosta. Toiminnallista yhteistyötä seurakunnan ja kunnan kanssa tehdään kaikilla juhlilla.

Lähes 70 000 vieraan Suviseurojen 2,5 miljoonan euron budjetista vastaa Turun rauhanyhdistys. Se rahoittaa osan juhlista lyhytkestoisella pankkilainalla, kunnes juhlat maksavat itsensä takaisin.

– Keskustelimme aiheesta Turku-Kaarina seurakuntayhtymän kanssa. Päädyimme kuitenkin siihen, että emme mene seurakunnan kukkarolle, kun taloudellista painetta siihen ei ollut, sanoo juhlien päätoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Puolitaival.

Tapahtumien järjestäjien mukaan lama ei ole ehtinyt vaikuttaa merkittävästi tämän kesän juhlien rahoitukseen. Lopullinen tilanne nähdään vasta juhlien jälkeen.

– Tällä hetkellä voi olettaa, että juhlista ei ainakaan netota, eikä se ole varsinainen tavoitekaan, sanoo Tampereen Lähetysjuhlien pääsihteeri Esa Eerola.

Kirkollisen kesäjuhlakauden varsinainen voittaja saattaakin olla juhlapaikkakuntien majoitusbisnes. Useilla paikkakunnilla hotellit ovat olleet juhlaviikonlopuksi täyteen buukattuja jo alkuvuodesta.