Herätysliikkeen ongelmat
Herätysliikkeet ovat kirkon rikkaus. Tätä mantraa toistellaan kirkossa vähän samaan tapaan kuin aikoinaan jankutettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyyden merkitystä. Johonkin rajaan asti varmasti niin onkin. On hyvä, että ihmiset ovat uskossaan väkeviä ja toimivat aktiivisesti. Ihmisille tekee myös hyvää, että heillä on yhteisöjä, joissa on samanmielisiä ihmisiä ja joissa heistä välitetään.
Herätysliikkeissä on kuitenkin myös ongelmia, joita kirkko ei voi väistellä. Niissä on opillisia omituisuuksia. Näistä ei kuitenkaan avarassa kansankirkossa niin suurta lukua pidetä. Tiukassa uskonyhteisössä esiintyvää henkistä ja hengellistä painostamista tai yksityisyyteen kajoamista taas ei pidä sietää. Kirkon johto ei voi väistää vastuutaan, jos kirkon herätysliikkeissä on epäterveitä ilmiöitä.
Viime aikoina vanhoillislestadiolainen herätysliike on noussut puheenaiheeksi monesta syystä. Sen piirissä tapahtuneet lasten seksuaaliset hyväksikäytöt ovat räikeimpiä asioita. Ne ovat hirveyksiä, joita ei pidä sietää missään. Kieroutunut anteeksi antamisen kulttuuri ja erikoinen suhtautuminen seksuaalisuuteen on saattanut edesauttaa niitä. Koko liikettä ei voi silti niiden perusteella leimata. Liike itsekin toki tuomitsee rikollisen toiminnan.
Sen sijaan liikkeen jäseniin kohdistuva painostus esimerkiksi suhtautumisessa naispappeuteen tai ehkäisystä pidättäytymiseen ovat aiheita, joihin äitikirkon olisi syytä puuttua. Herätysliikkeessä olevia naisia ei pidä jättää aikansa eläneiden, vanhoillisesta miesnäkökulmasta luotujen asenteiden armoille.
Vanhoillislestadiolaisten piirissä on nykyään sisäistä kuohuntaa ja suurta asioiden uudelleen arvioimisen tarvetta. Tämä heijastuu muun muassa erilaisilta nettipalstoilta. Asioiden selvittämisen vaikeutta ja liikkeen sisäistä painostusta kuvaa se, että aiheesta tehtävissä haastatteluissa, kuten tässäkin lehdessä, liikkeen jäsenet haluavat yleensä esiintyä nimettöminä.
Kirkon johdolta kysytään nyt viisautta siihen, miten se pystyisi tukemaan vanhoillislestadiolaista herätysliikettä tervehdyttämistalkoissa. Liike on saanut paljon hyvääkin aikaan. Monet siinä mukana olevat eivät haluaisi kääntää hengelliselle kotipesälleen selkäänsä, vaan ainoastaan saada sen elämän tolkullisemmalle raiteelle.
Seppo Simola, päätoimittaja
Jaa tämä artikkeli: