Ennen Selkoraamattua Pertti Rajala selkomukautti Kalevalan. — Moni ihminen on tullut sanomaan, että luin Selkokalevalan ja sitten tartuin alkuperäiseen tekstiin. Toivon, että Selkoraamatun kanssa käy samalla tavalla.
Herra Selkokieli tarttui Raamattuun
Pertti Rajalan mielestä kirkossa on liikaa sisäpiirin kieltä.
Tämän jutun ohessa on pieni laatikko, joka kannattaa lukea ensin. Se on Luukkaan evankeliumista tuttu kertomus laupiaasta samarialaisesta, mutta tällä kertaa teksti näyttää toiselta.
Katkelmassa ei käytetä vaikeita sanoja. Lauseet ovat normaalia yksinkertaisempia ja hankalia kielioppirakenteita on vältetty. Katkelma on Selkoraamatusta, joka on selkokielelle versioitu eli selkomukautettu Raamattu.
Selkoraamatun on tehnyt Pertti Rajala, Satakunnan maakuntajohtaja, kirkolliskokousedustaja ja selkokirjoittaja. Hänen mielestään juuri kirkossa tarvitaan selkokieltä.
— Kirkossa on paljon sisäpiirin kieltä ja ammattislangia. Usko on toki paljon muutakin kuin kielellistä ymmärtämistä, mutta kieli on silti tärkeää. Selkokieli avaa teologiaa ymmärrettäväksi. Niin erilaiset ihmiset voivat osallistua kirkon elämään tasavertaisemmin.
Kiinni ytimeen
Pertti Rajalan mukaan selkokielessä on kyse ymmärryksen kynnyksen madaltamisesta.
— Selkokieli on eri asia kuin hyvä ja selkeä yleiskieli, hän painottaa.
Selkokielen salaisuus on tiivistämisessä. Kun alkaa kirjoittaa selkokieltä, on tärkeää miettiä, mikä tekstissä on keskeisintä, ja sanoa se mahdollisimman selkeästi. Lisäksi kirjoittajan on kiinnitettävä huomiota kielioppirakenteiden ja sanaston ymmärrettävyyteen.
Esimerkiksi kehitysvammaisille, muistisairaille, autisteille ja osalle maahanmuuttajista tekstien ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Erityispedagogiikkaa opiskelleen ja pitkään erityisopettajana työskennelleen Pertti Rajalan selkoinnostus syttyi juuri kehitysvammaisten parissa.
— Kun kirjoitan, mielessäni on lievästi kehitysvammainen nuori aikuinen.
Selkokielessä on kyse tasa-arvosta.
— Vähän provokatiivisesti olen sitä mieltä, että opin yliopistossa yhden asian: sen, että kieli on syrjivä tekijä. Kehitysvammatyöhön liittyy aina tietynlainen idealismi. Kun näkee selkokielisen materiaalin tarpeen, tulee tunne, että pitää toimia.
Selkokieli vaatii tulkintaa
Ennen kuin Selkoraamattu tuli painosta tänä syksynä, Pertti Rajala oli työskennellyt Raamatun parissa kymmenen vuotta.
Selkoraamattu pohjautuu aikaisemmille kirjoille Jeesuksen elämä ja opetukset, Jumalan kansan vaellus ja Raamattu kertoo ja kattaa koko Raamatun aina paratiisin aamuhämäristä uuden Jerusalemin kirkkauteen.
Jotta 66 kirjan kokonaisuus mahtui järjellisesti yksiin kansiin, oli pakko karsia ja tiivistää.
— Minun Vanha testamenttini ei ole kovin sotaisa. Siinä se ei ole uskollinen alkuperäiselle tekstille, Rajala kertoo.
Toisinaan teksti on herkullista, kuten Kaanaan häistä kertovassa jaksossa: ”Sitten viini loppui kesken. Se oli noloa.”
Selkokieli vaati tulkintaa.
— Minulle kirkastui Raamatun uljas kaari. Vanhassa testamentissa puhutaan systemaattisesti Messias-odotuksesta, ja sitten Vapahtaja syntyy.
Selkoraamatussa näkyvät Rajalan omat painotukset, kuten lähimmäisenrakkauden vahva viesti ja heikonkin uskon hyväksyminen.
Vaikein pala oli Ilmestyskirja. Pitkän tuskailun jälkeen Rajala käänsi kelkkansa ja totesi, että käsillä on loistava teos.
— Ilmestyskirja päättyy kristinuskon taivasnäkyyn. Ajattelin, että tämän täytyykin olla Raamatun lopetus.
Rajalan mielestä Selkoraamatun kohderyhmät tarvitsevat teosta maailmankatsomuksensa rakennuspuiksi.
— Esimerkiksi maahanmuuttajat voivat opiskella, millaiselle uskonnolle kulttuurimme rakentuu.
Aikaa vievä harrastus
Pertti Rajala on yksi Suomen keskeisimpiä selkovaikuttajia, oikea herra Selkokieli. Hän on kirjoittanut noin 80 selkokirjaa, ollut perustamassa Selkokeskusta ja monia selkolehtiä.
— Selkokielen asema alkaa olla yhteiskunnassa yleisesti ymmärretty ja hyväksytty. Enää ei tarvitse taistella, hän summaa selkohistorian käänteitä.
Kaikkien näiden vuosien ajan selkokieli on ollut hänelle kuitenkin vain harrastus.
— Kun aloitin tämän nykyisen työni maakuntajohtajana, ajattelin jättää hiljalleen selkokielen tekemisen. En kuitenkaan voinut lopettaa.
Kuten moni koukuttava harrastus, myös selkokieli vie ajasta leijonanosan.
— Tämä on läheisiltä ja perheeltä varastettua aikaa.
Parhaillaan Pertti Rajalalla on työn alla kaksi selkokirjaa. Toinen kertoo maailman uskonnoista, toinen 30:stä maailmanhistorian merkkihenkilöstä.
Katso video, jossa kielen ammattilainen ja maahanmuuttaja kommentoivat Selkoraamattua tästä.
Laupias samarialainen selkokielellä
Jeesus opetti ihmisiä auttamaan toisiaan. Kerran Jeesukselta kysyttiin:
— Kuka on minun lähimmäiseni?
Jeesus vastasi kertomalla kertomuksen miehestä, joka ryöstettiin matkalla Jerikoon.
”Eräs mies matkusti Jerikoon. Rosvot hyökkäsivät miehen kimppuun ja ryöstivät hänet. He jättivät hänet haavoittuneena tielle. Mies kuolisi, ellei kukaan auttaisi häntä.
Kukaan ei halunnut auttaa. Haavoittuneen miehen ohi kulki ensin pappi ja hieman myöhemmin papin apulainen, mutta kumpikaan ei uskaltanut pysähtyä auttamaan.
Viimein eräs mies pysähtyi. Mies kuului halveksittuun heimoon, eikä kukaan odottanut, että hän auttaisi. Mutta hän auttoi ryöstettyä ja kuljetti tämän hoitoon majataloon.
Koko yön mies hoivasi haavoittunutta. Seuraavana aamuna hän antoi majatalon isännälle rahaa ja sanoi:
— Hoida haavoittunutta. Jos sinulle tulee enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.
Kun Jeesus oli lopettanut kertomuksen, hän kysyi kuulijoilta:
— Kuka teki oikein? Kuka oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?
— Tietenkin mies, joka auttoi, kuulijat vastasivat.
Jeesus sanoi:
— Menkää ja tehkää te samoin.
Luuk.10: 30–37
Jaa tämä artikkeli: