Laho jyllää. Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhurin Ari Pipatin mukaan huonokuntoinen puu on aina riskitekijä. Kuva: Esko Jämsä
Hietaniemessä kymmeniä vaarallisen lahoja puita
Hietaniemen hautausmaalla sataa lunta. Hautakivien rivit pilkistävät mustina nauhoina kinosten keskeltä, ja niiden yläpuolella puiden oksat riippuvat raskaina talven kuormista.
Ylipuutarhuri Ari Pipatti ja puistopuutarhuri Sauli Holck rämpivät edellä polvenkorkuisessa hangessa.
– Tässä on malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun vanha puu joutuu äärimmäisiin sääolosuhteisiin, Pipatti sanoo ja osoittaa pahoin haljennutta koivunrunkoa.
Kun talvi tulee äkkiä ja lunta on paljon, maa ei mene routaan ja puiden juuret pääsevät vapaasti imemään vettä. Pakkasella rungossa oleva vesi jäätyy ja halkaisee puun kuoren. Halkeamista pääsee vettä puun sisään, ja lahon kierre on valmis.
Hautausmaalla kaadetaan kevättalven aikana kolmisenkymmentä iäkästä puuta. Syynä harvennushakkuisiin on puiden vaarallisen huono kunto. Lähitulevaisuudessa puukantaa joudutaan verottamaan rankalla kädellä.
– Puusto on vanhaa, ja moni puu alkaa tulla elinkaarensa päähän, Pipatti toteaa.
Ylipuutarhurin mukaan hautausmaalle on aikoinaan istutettu puita aivan liian tiheään, ja kasvaessaan puut ovat jääneet heikoiksi ja harvaoksaisiksi.
Puiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Kesällä ja syksyllä huonokuntoiset puut on helppo erottaa lehvästöstä. Myös talvella lahoamisen merkkejä on helppo havaita, sillä paljaasta rungosta ne erottuvat helposti.
– Käytämme apuvälineenä muun muassa kiikareita. Puu saattaa näyttää juuresta aivan terveeltä, mutta latvustossa voi muhia pitkälle edennyt laho, Pipatti kertoo.
Toistaiseksi Hietaniemessä on vältytty henkilövahingoilta, mutta viime vuosina on sattunut useita vähältä piti -tilanteita. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi huonokuntoiset puut on kaadettava ajoissa.
Lupa puiden kaatoon on haettava kaupungin rakennusvalvontavirastolta, sillä hautausmaa-alueen omistaa Helsingin kaupunki. Vanhan sopimuksen mukaan seurakuntayhtymä hallinnoi aluetta niin kauan, kuin se on hautausmaakäytössä.
– Puiden kaato aloitetaan välittömästi, kun lupa on saatu, Pipatti kertoo.
Kaadetut puut kuljetetaan Honkanummen hautausmaalle haketettaviksi. Haketta käytetään istutusten katteena. Myös polttopuuksi kelpaavat osat pääsevät hyötykäyttöön.
Puiden kaatamisesta seuraa myös uusia riskejä. Vaille viereisten puiden tukea jääneet rungot ovat entistä enemmän säiden armoilla. Parasta olisi, jos hautausmaan puustoa voitaisiin uudistaa merkittävästi.
– Jos vanhoja puita ei kaadeta riittävästi, uusia on turha istuttaa kitumaan oksiston varjoon, Pipatti sanoo.
Puiden kaataminen herättää Pipatin mukaan monessa kaupunkilaisessa kiihkeitä tunteita. Kun omaisen haudan vieressä seissyt puu on poissa, menetys voi tuntua henkilökohtaiselta. Moni näkee hautausmaalla käydessään vain läheisensä haudan, ei koko 27 hehtaarin hautausmaa-aluetta.
– Seurakuntayhtymä puolestaan on vastuussa kokonaisuudesta ja kaikkien alueella liikkuvien turvallisuudesta, Pipatti sanoo.
Hautausmaalla toimitaan vahvasti luonnon ehdoilla. Esimerkiksi lumi tuottaa haasteita. Moni omainen odottaa, että haudat puhdistettaisiin lumesta ja kaikki kulkuväylät pidettäisiin talvellakin auki. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että alueelta ajettaisiin Hernesaareen yli 20 000 kuutiota lunta. Aikaa siihen kuluisi hautausmaan omalla kuorma-autolla 11 kuukautta.
– Onneksi on paljon heitäkin, jotka lainaavat meiltä lapion ja puhdistavat läheisensä haudan omatoimisesti.
Anu Heikkinen
Jaa tämä artikkeli: