Irja Lehto käy mattopyykillä kotinsa lähellä Sörnäisten rannassa, koska Helsingin ainoa ekopesupaikka sijaitsee Pukinmäessä asti. Lehdon likavesi on pisara meressä verrattuna saasteisiin, joita Hanasaaren voimalaitos tupruttaa tuottaessaan energiaa kivihiilestä. Kuva: Natalia Baer
Hiili tahraa Helsinkiä
Helsinki ei ole Suomen pääkaupunki, mitä ilmastonmuutoksen torjuntaan tulee. Stadi jää kymmenennelle sijalle kuntien ilmastotavoitteissa.
Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala, Uusikaupunki, Lahti, Kuopio, Maarianhamina, Tampere.
Ne kaikki voittavat Helsingin ilmastotavoitteillaan. Viisi ensimmäistä kuntaa pyrkivät täysin hiilineutraaleiksi vuosiin 2030–2050 mennessä. Neljä viimeistä aikoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjään enemmän kuin Helsinki, joka lupaa karsia omistaan 39 prosenttia yhdessä Espoon, Vantaan ja Kauniaisen kanssa vuodesta 1990 vuoteen 2030.
Tiedot ovat Kuntaliiton ilmastokartoituksesta, joka valmistuu elo–syyskuun vaihteessa. Sen mukaan vasta neljäsosa kunnista pyrkii aktiivisesti ehkäisemään ilmastonmuutosta.
Pääkaupunkiseudun toimet hidastavat ilmaston lämpenemistä huomattavasti tehokkaammin kuin vaikkapa Mynämäen ponnistelut, sillä täällä tuotetaan viidennes koko maan kasvihuonepäästöistä.
Viime vuoden energiapoliittisessa linjauksessaan Helsinki tavoittelee ilmastoystävällisen edelläkävijän imagoa, mutta nyt ei näytä hyvältä.
Pääkaupungin ilmastopolitiikkaa moitittiin viimeksi keväällä, jolloin kestävän kehityksen kansainväliset arvioitsijat totesivat Helsingin jäävän jälkeen eurooppalaisista kilpakumppaneistaan.
Ongelmina lämmitys, sähkö ja liikenne
Pääkaupunkiseudun suorista päästöistä noin puolet aiheutuu lämmityksestä, neljännes sähkönkulutuksesta ja neljännes liikenteestä. Näihin puuttuminen vähentää tehokkaasti päästöjä.
Yli 90 prosenttia Helsingin kiinteistöistä lämpiää Helsingin Energian kaukolämmöllä. Moni helsinkiläinen ostaa tutulta yhtiöltä myös sähkönsä, mutta heidän tarkka määränsä on liikesalaisuus. Helsingin Energia tuottaa joka tapauksessa enemmän sähköä kuin koko kaupungissa kulutetaan.
Helsingin Energian voimalat pyörivät yli 90-prosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla eli kivihiilellä, maakaasulla ja polttoöljyllä. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna lisätä viidenneksellä uusiutuvaa energiantuotantoa vertailutasosta vuoteen 2020.
Helsingin Energiassa pohditaan parhaillaan, miten tavoitteeseen päästään. Poltetaanko haketta? Saadaanko tarpeeksi tuulivoimaa? Lisätäänkö vesivoimaa?
Energian säästämisen lyhyt oppimäärä
1. Paras tapa on vähentää energiankulutusta. Pyöräile tai kulje junalla, älä autolla. Kaupunki voi halutessaan tehdä joukkoliikenteestä halpaa ja helppoa verrattuna yksityisautoiluun.
2. Jos tarvitset autoa, hanki energiatehokas menopeli, joka käyttää vähän polttoainetta. Sen ylläpito tulee halvemmaksikin kuin suursyömärin. Kaupungin ilmastonsuojelutyöryhmä ehdottaa, että kaupungin työntekijöiden käyttöön hankittaisiin mahdollisimman vihreitä autoja.
3. Kiinnitä lopuksi huomiota kulkupelisi energiatuotantoon. Jos pyöräilet, polje mieluummin kasvisruoan kuin pihvin voimalla. Autossa kestävästi tuotettu biopolttoaine voittaa öljypohjaisen. Helsingissä lisätään uusiutuvien energianlähteiden osuutta kaukolämmön- ja sähköntuotannossa.
Helsingin ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund huomauttaa, että ympäristöystävällisen kaukolämmön ja sähkön lisääminen ei vielä vähennä Helsingin kasvihuonepäästöjä tarpeeksi.
– Nyt tarvitaan leegio toimia. Tämä koskee jokaista huushollia.
Kippo-Edlund luettelee tuttuja keinoja: säästä sähköä, pihistele lämmintä vettä, pyöräile tai kulje julkisilla, suosi kasvisruokaa, pidä kodin lämpötila matalana, kierrätä.
Helsingissä autoilu väheni viime vuonna
Helsingin ilmastotyöstä on hyviäkin uutisia. Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt laskivat viime vuonna 14 prosentilla edellisvuodesta. Ansio kuuluu pitkälti säälle.
Koska satoi paljon, vesivoimaa oli runsaasti tarjolla ja tavallista suurempi osa helsinkiläisten pistorasioista tulevasta sähköstä tuotettiin sillä.
Myös autoliikenteen päästöt vähenivät vuonna 2008 edellisvuodesta. Loppuvuonna alkanut taantuma, polttoaineen kallistuminen ja joukkoliikenteen parantuneet poikittaisyhteydet saivat monet vaihtamaan kaasuttelun bussissa istumiseen.
– Helsinki on Euroopan kärkeä julkisen liikenteen tarjonnassa, ympäristötutkimuspäällikkö Kippo-Edlund kehuu.
Osa kaupunkilaisista kulkee silti autolla. Helsinki houkuttelee heitä vaihtamaan vanhan saastuttavan ajopelinsä vähemmän päästöjä aiheuttavaan. Nykyistä ympäristöystävällisemmän auton kuljettajat saavat esimerkiksi etuja parkkeerauksessa, jos kaupungin ilmansuojelutyöryhmän ehdotukset toteutuvat.
Suunnitelmia voi kommentoida kaupungin ympäristökeskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/ymparistokeskus. Aikaa on syyskuun loppuun.
Ydinkeskustaan kaavaillaan neuvontapistettä ilmastoasioista
Jotta ekologinen arki olisi asukkaille helppoa, kaupunki suunnittelee ilmastoinfoa ydinkeskustaan. Siellä kaupunkilaisia ja pk-yrityksiä opastettaisiin vihreiden valintojen tekemisessä. Neuvot olisivat asukkaille ilmaisia, pk-yrityksille räätälöitäisiin myös maksullista palvelua.
Ympäristökeskus, Helsingin Energia, rakennusvirasto ja liikennelaitos ylläpitäisivät neuvontakeskusta, joka toimisi osakeyhtiönä.
Ilmastoinfo aloittaa toimintansa ensi vuonna, jos se hyväksytään kaupunginvaltuuston marraskuisessa budjettikokouksessa.
Lähteenä on käytetty myös julkaisuja Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia 2008, Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti – päästöjen kehitys 2008 ja Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 sekä Kuntaliiton projektisihteeri Riitta Savikon ja Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Jari Viinasen haastattelua.
Jaa tämä artikkeli: