Hiilineutraalius saisi tulla muotiin
– Missä on se NHL-jääkiekkoilija, joka ajaa sähköautolla näyttääkseen hyvää esimerkkiä? Tai missi, joka rakentaa passiivitalon?
Ympäristöasiantuntija Kati Berninger kaipaa julkisuuden henkilöiltä roolimalleja ilmaston lämpenemisen hillitsemistyössä. Paljon arkisia, hyvin toimivia esimerkkejä Berninger on kyllä löytänyt syksyllä ilmestyneeseen kirjaansa Hiilineutraali Suomi. Miten luodaan ilmastoystävällinen yhteiskunta .
Hankala sana hiilineutraali tarkoittaa, että ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja tuotetaan vain sen verran kuin niitä pystytään sitomaan.
– Energiantuotanto, rakentaminen, liikkuminen ja ruoka ovat tärkeimmät asiat, joissa tarvitaan uudenlaista trendiä, Berninger näkee.
Uusiutuvan energian käyttöönoton tieltä pitäisi raivata esteitä. Esimerkiksi tuulivoimahankkeita on vireillä paljon, mutta lupa- ja YVA-menettelyt kestävät vuosia.
– Sen sijaan Tanska tuottaa jo 24 prosenttia sähköstään tuulivoimalla. Ihmiset perustavat tuulivoimaosuuskuntia ja saavat siitä tuloja. Tai tuulivoimarakentajat maksavat paikallisyhteisölle, Berninger kertoo.
Koska öljyn käyttöä on vähennettävä, henkilöautoiluakin olisi syytä vähentää.
– Selvähän se, että monissa töissä auton käyttö on välttämätöntä ja haja-asutusalueilla myös. Mutta moni meistä voisi lisätä arkiliikkumisessa joukkoliikenteen käyttöä ja pyöräillä ja kävellä enemmän.
Kati Berningerillä on ajokortti, ja perheellä on autokin.
– Useimmiten se kyllä seisoo paikoillaan. Mutta sienimetsään sillä pääsee hyvin, hän naurahtaa.
Taloudellinen ajotapa voi tuoda 10–15 prosentin säästön bensankulutukseen.
EU-määräysten ansiosta Suomessakin on pakko myydä bio-polttoaineita. Kaksi vuotta käytössä olleet E10- ja E5-polttoaineet vähentävät osaltaan tieliikenteen päästöjä.
Myös liikkumista voidaan vähentää. Berninger suosittelee lämpimästi työelämään videokonferensseja. Kun hän itse osallistuu esimerkiksi asiantuntijatyöryhmän kokouksiin maa- ja metsätalousministeriössä, siellä on aina videoyhteys muutaman ihmisen kanssa, jotka eivät matkusta paikan päälle.
– Moni suomalainen virkamies lentää viikoittain Brysseliin. Varmasti osa kokouksista voitaisiin hoitaa etänä, Berninger ehdottaa.
Rakentamisessa huomio kiinnittyy nyt talojen energiatehokkuuteen. Uusista pientaloista yli puolet on jo matalaenergiataloja. Vanhoista rakennuksista pystytään saneeraamaan passiivitaloja, jotka tarvitsevat niukasti energiaa lämmitykseen ja valaistukseen. Sen sijaan nollaenergiatalot, joka tuottavat energiaa yhtä paljon kuin kuluttavat, ovat vielä harvinaisia.
Ruokavalinnat herättävät aina intohimoja. Kati Berninger ottaa yhden esimerkin: vuonna 1993 suomalaiset söivät lihaa 62 kiloa henkeä kohden, mutta vuonna 2008 jo 75 kiloa.
– Kehitys on hurja. Näin suuri lihankulutus ei ole terveellistä ihmiselle eikä ilmastolle, sanoo ympäristöasiantuntija, joka kokkaa silloin tällöin myös liharuokia.
Miksi sitten pitäisi nähdä kaikki tämä muutoksen vaiva?
– Jotta olisi mahdollista rajoittaa ilmastonmuutos ihmiselle siedettävälle tasolle. Nyt juuri on mahdollista toimia, Berninger kannustaa.
P.S. Asun kerrostalossa Helsingissä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Meillä on viljelypalsta ihan kodin vieressä.
Nautin hiihtämisestä.
Haastan kaikki vaihtamaan sähkönsä ekosähköön. Tilaajien määrä kertoo, että ”vihreälle” sähkölle on kysyntää.
Eira Serkkola
www.facebook.com/hiilineutraalisuomi
Jaa tämä artikkeli: