Hiippakuntavaltuusto on hyödyllinen
Heikki Hiilamo arvioi kolumnissaan (K&k 17.12.) hiippakuntavaltuuston roolia ja piti sitä melko merkityksettömänä. Asian voi nähdä toisinkin.
Kerran vuodessa kokoontuneen hiippakuntakokouksen tilalle tuli vuonna 2004 vaaleilla valittu hiippakuntavaltuusto, jossa on sekä maallikko- että pappisjäseniä. Uudistuksella pyrittiin kehittämään hiippakunnan hallintoa ja toimintaa sekä lisäämään seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia.
Hiippakuntavaltuuston toiminta on hakenut muotojaan, mutta on jo vakiintumassa. Helsingin hiippakuntavaltuusto kokoontuu yleensä kolme kertaa vuodessa. Yhdessä kokouksessa hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös, toisessa toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seuraavan vuoden talousarvio. Kolmas kokous on omistettu eri tavoin toteutetulle yhteiselle pohdinnalle toiminnan kehittämisestä.
Hiippakuntavaltuuston yksi rooli on kehittää kirkon ja ympäröivän yhteiskunnan vuoropuhelua. Niinpä Helsingin hiippakuntavaltuustossa ovat vierailleet muun muassa Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläinen. Tällaisten alustajien ajatusten pohjalta voidaan käydä keskusteluja, jotka kehittävät hiippakunnan ja koko kirkon toimintatapoja sekä vuorovaikutusta erilaisten yhteistyötahojen kanssa, vaikka asioista ei tehdäkään varsinaisia päätöksiä.
Helsingin hiippakunnan toiminta-ajatuksen mukaan piispa, tuomiokapituli ja hiippakuntavaltuusto yhdessä edistävät kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa. Valtuusto on tärkeä jo siksi, että se on elin, jossa luottamushenkilöt, seurakuntalaisten edustajat, saavat äänensä kuuluviin ja voivat vaikuttaa hiippakunnan toimintaan. Asioihin voidaan vaikuttaa parhaiten valmisteluvaiheessa. Siksi kokoukset, joissa keskustellaan valmisteilla olevista asioista ja tehdään uusia avauksia, ovat tärkeitä.
Timo Sahi
hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja
Jaa tämä artikkeli: