Hilariuksen kiitosvirsi takaisin!

Hilariuksen kiitosvirsi takaisin!

Kirkon musiikkijuhlat Helsingissä oli hieno kokonaisuus monenlaista musiikkia lähinnä amatöörivoimin. Kiitos siitä! Senaatintorilla pidetty juhlamessu oli mieleenpainuva. Ylistysvirtenä lauloimme 300-luvulta peräisin olevan ja Mikael Agricolan 1549 suomentaman kauniin virren numero 126, joka on monen mielivirsi. Olen oppinut tuntemaan sen nimellä Hilariuksen kiitosvirsi. Nimi on poistettu virsikirjasta. Ihmettelen, miksi.

Messussa lauloimme Helsingin Poliisisoittokunnan säestämänä virrestä uudistetun version, joka oli rytmikkäämpi kuin alkuperäinen virsi. Säestykseen oli lisätty instrumentti, jonka nimeä en tiedä. Tämä virren versio kuulosti minusta helistinversiolta. Virren kaunis, harmoninen sävelkulku jäi vieraaksi. Lisäksi se laulettiin, kuten nykyään aina, ilman mitään fraseerauksia samalla äänenvoimakkuudella. Minä ja monet ikäiseni olemme oppineet laulamaan sen niin, että keskiosassa lauletaan pianissimossa ja kohdassa "Sinä yksin olet pyhä" fortessa loppuun asti.

Meillä on paljon uusia rytmikkäitä virsiä, joissa on tarttuva sävelmä. Siksi vanhoja virsiä ja niiden tekijöitä tulee kunnioittaa esittämällä virret alkuperäisellä tavalla.

Leena Eerola
Helsinki

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi