Hissit nostaisivat arvotalojenkin arvoa
Enpä olisi uskonut lukevani sellaista ikäsyrjintää edustavaa ja liikuntaesteisistä viis veisaavaa tekstiä, kuin mitä Kaija Kajanus kirjoitti 17.10.
Rollaattori-ihmiset eivät pysty ajattelemaan. Palvelutaloon vain, kun omat voimat eivät riitä kipuamaan rappuja ylös.
Maan ja sen pääkaupungin suuri haaste on hoitaa vanhenevan väestön tarpeet. Niihin kuuluu keskeisenä vapaa liikkuminen, mitä onkin edistetty lukuisin eri tavoin, esimerkiksi osoittamalla yhdessä valtion kanssa mittavat määrärahat hissien rakentamista varten hissittömiin taloihin.
Päämääränä on ollut, että elämäntyönsä tehneet voisivat asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. Asuntojahan voi toki vaihtaa, mutta kotia, johon on kiintynyt, ei.
Museovirasto on käynyt lukuisten asukkaitten näkemyksistä välittämättä taistelua hissejä vastaan taloissa, joilla se katsoo olevan museaalista arvoa. Mutta asumista vartenhan nämäkin talot on aikanaan rakennettu, ei museoiksi. Ja sitä paitsi, tällaisten ”arvotalojenkin” arvo nousee hissien myötä – kannattaa vilkaista asunnonvälittäjien ilmoituksia, joissa sana ”hissitalo” on vahva myyntivaltti.
Kaija Kajanuskin vanhenee aikanaan, toivottavasti hän ei sitä ennen joudu liikkumista vaikeuttavan tapaturman uhriksi. Tällöin hänenkin ajatusmaailmansa ja suhtautumisensa kanssaihmisiin varmasti muuttuisi inhimillisemmäksi, lähimmäisistä välittäväksi, vain omaan pikku etuunsa tuijottamisen sijasta. Ystävällisesti tervehtien
Raimo Ilaskivi
Jaa tämä artikkeli: