Laboratoriossa. Kumpulan kampuksella mitataan muun muassa kaasuja ja pienhiukkasia. Kasvien yhteyttämisen sivutuotteena syntyneiden hiukkasten ei tiedetä olevan terveydelle vaarallisia. Sen sijaan esimerkiksi palamisen seurauksena syntyneet hiukkaset ovat. Kulmala toimii työnsä ohella Ilmastopaneelin puheenjohtajana. Paneeli toimii keskusteluväylänä tutkijoiden ja päättäjien välillä.
Hiukkasten tutkija
Ihmiskunta elää Markku Kulmalan mukaan ilmastonmuutoksen keskellä historiallisia aikoja. Kulmala tutkii pienhiukkasten vaikutusta ilmastoon.
Teksti Tommi Sarlin
Kuva Esko Jämsä
Ilmasto on muuttunut moneen kertaan maapallon olemassaolon aikana. Akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta sanoo kuitenkin, että nykyinen tilanne on ainutlaatuinen.
– Koskaan aikaisemmin ilmaston nopeaa muutosta ei ole ollut todistamassa näin suuri joukko ihmisiä. Lisäksi ihminen itse kiihdyttää toimillaan ilmastonmuutosta, Kulmala sanoo.
Elämän maapallolla mahdollistaa luonnollinen kasvihuoneilmiö, jonka seurauksena maapallon keskilämpötila on yli 30 astetta lämpimämpi kuin se muuten olisi.
– Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon lämpötila olisi noin -18 astetta. Sellaisessa pakkasessa elämää ei maapallolla olisi.
Ongelmana on, että kasvihuoneilmiö kiihtyy. Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvavat koko ajan, vaikka niitä pyritään rajoittamaan. Tämä tarkoittaa maapallon lämpötilan nousua, lisääntyvää sadetta ja äärimmäisiä sääilmiöitä.
– Perusongelmana on, että haluamme koko ajan lisää. Köyhät haluavat saman kuin rikkaat, mikä on tietysti aivan oikein.
Kukaan ei tiedä, kuinka paljon lämpötila maapallolla nousee. Tutkijoiden arviot vaihtelevat 1,5–6 asteen välillä.
– Emme tiedä rajaa, jonka jälkeen ollaan peruuttamattomalla tiellä. Meillä on noin 30–50-vuotta aikaa keksiä ratkaisuja, Kulmala sanoo.
Tärkeintä on puuttua ahneuteen.
– Olisi tehtävä ekologinen parannus tai kääntymys. Emme saisi olla niin ahneita, Kulmala sanoo.
Yksi parhaita ekotekoja on metsän istuttaminen, mitä moni kaupunkilainenkin voi omilla maillaan tehdä.
– Kaikki kasvit yhteyttävät ja sitovat näin hiilidioksidia ja tuottavat ilmaan aerosoleja eli pienhiukkasia. Olemme huomanneet tutkimuksissamme, että metsät yhteyttävät myös talvisin, Kulmala kertoo.
Kuluttajien tulisi vaatia pitkäikäisempiä hyödykkeitä, jolloin niiden valmistamiseen ei tarvitsisi yhä uudestaan käyttää hiilellä tuotettua energiaa.
– Tiede ja teknologia kehittyvät. Voi olla, että pystymme kehittämään puhtaita energiantuotantotapoja, joista ei kerry päästöjä. Tämän varaan emme kuitenkaan voi tuudittautua.
Aerosolien vaikutusta ilmastonmuutokseen tutkiva Markku Kulmala tekee tutkimusverkostoineen uraauurtavaa työtä. Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä hiukkasia, joita syntyy esimerkiksi teollisuuden ja liikenteen päästöistä, hiekkamyrskyistä sekä luonnosta. Niitä kutsutaan myös pienhiukkasiksi.
Pienhiukkaset heijastavat auringonsäteilyä takaisin muun muassa pilviä muodostamalla. Näin ne viilentävät ilmastoa ja hidastavat ilmastonmuutosta. Vaikutusten suuruutta on kuitenkin vaikea arvioida.
Kulmalan johtamissa tutkimuksissa selvitetään, kuinka luonto tuottaa pienhiukkasia. Neljä mittausasemaa eri puolilla maata sekä ulkomailla tehtävät mittauskampanjat tuottavat jatkuvasti tietoa siitä, kuinka luonnon monet tekijät vaikuttavat pienhiukkasiin. Aineiston pohjalta luodaan koko maapallon ilmastoa koskevia malleja.
– Hiukkasten ilmastovaikutukset riippuvat niiden lukumäärästä ja koosta sekä kemiallisesta koostumuksesta. Toinen ongelma on, että luonnon ja ihmisen tuottamia hiukkasia on vaikea erottaa toisistaan ilmakehässä.
– Suurin ongelma on siinä, ettei pienhiukkasten vuorovaikutusta pilvien kanssa ymmärretä vielä riittävän hyvin.
Hiukkaset kestävät ilmakehässä vain päivistä viikkoihin eli huomattavasti kasvihuonekaasuja vähemmän aikaa. Hiukkasten viilentävät vaikutukset jäävät siis kasvihuonekaasujen varjoon.
– Pieni yllätys voivat olla luonnon omat pienhiukkaset. Valtamerten ja metsien tuottamat pienhiukkaset voivat toimia ilmaston lämmetessä jonkinlaisena ilmastopuskurina. Ilmastomme pelastajaksi niistä kuitenkaan tuskin on, Kulmala sanoo.
Ekopaastokampanja haastaa suomalaisia pienentämään omaa hiilijalanjälkeään. Kampanjaan haastettu Kulmala on luvannut jättää Ateenaan, Osloon ja Brysseliin suunnitellut ulkomaantyömatkat väliin ja hoitaa kokoukset internetin kautta. Lisäksi hän on luvannut vähentää autolla ajamista 500 kilometrillä paaston aikana.
– Ekopaasto on hyvä tapa lisätä tietoisuutta siitä, miten voimme säästää luonnonvaroja. Pienistä puroista syntyy lopulta iso virta.
Paaston aika ja pääsiäiseen valmistautuminen merkitsevät Kulmalalle ennen muuta hiljentymistä. Tämän tekee kuitenkin haasteelliseksi se, että rauhoittumiseen varattu aika ei näy ihmisten kalentereissa. Omaa tahtiaan voi hillitä, jos suunnittelee pitkällä aikavälillä menonsa tarkasti etukäteen.
– Viimeistään pääsiäisen pyhät hiljentävät tahtia. Pääsiäisen viettoomme kuuluu kiirastorstain, pitkäperjantain ja pääsiäispäivän jumalanpalvelukset ja messut, joissa käymme yhdessä vaimon kanssa.
Jaa tämä artikkeli: