Hoitoalan työntekijöiltä vaaditaan liikaa
Naisvaltaisella hoitoalalla tapahtuu inhimillisiä erehdyksiä päivittäin. Erehdykset sattuvat monista eri syistä: riittämättömästä perehdytyksestä, tiedonkulun puutteesta, kiireestä ja myös suoranaisesta uupumuksesta.
Tämän päivän naisilta vaaditaan äärettömän paljon, niin hoito- kuin muillakin naisvaltaisilla aloilla. Henkilökuntaa on monessa paikassa liian vähän, ja työtehtävät ovat monipuolisia ja vastuullisia. Saimme jokin aika sitten kuulla vauvojen vaihtumisesta synnytyslaitoksella. Muutamia vuosia sitten tuli ilmi sairaanhoitajan pahoinpitely terveyskeskuksessa. Sosiaalityöntekijöitä uhkaillaan harva se päivä. Hoitajan työ sisältää monenlaisia vaativia tehtäviä lääkkeenjaosta lähtien. Juuri ilmi tullut kohu väärillä neuloilla pistämisestä on vain jäävuoren huippu. Muista, pienemmistä, vahingoista ei julkisuudessa juuri puhuta.
Säästöt vaikuttavat terveydenhuolto-, ja sosiaalialalla hoidon laatuun. Ja me naiset vain kestämme. Monilla työpaikoilla on jo vuosia ollut töissä enemmän sijaisia kuin vakituista henkilökuntaa. Osa heistä on työttömyyskassojen jäseniä, keikkalaisia. Sairauslomat ovat arkipäivää. Jokainen ymmärtää, ettei ihmisten jatkuva vaihtuminen työpaikoilla voi olla vaikuttamatta siihen, että erehdyksiä sattuu.
Naiset ovat uhrautuvaisia ja kilttejä. He haluavat tehdä työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen, mutta jossain kulkee jaksamisen raja. Työttömänä on tänäkin päivänä yhteensä 21 687 eri hoitoalojen ammattilaista koulunkäyntiavustajista sairaanhoitajiin ja kätilöihin. Me koulutamme heitä samaan aikaan lisää. Miksi?
Naisilta vaaditaan ehdottomasti liikaa. En usko, että tulevina vuosina monikaan jää eläkkeelle samasta työpaikasta, mihin oli aikoinaan mennyt. Eläkkeelle jääneet hoitajat ovat uupuneita, tuki- ja liikuntaelinsairauksien runtelemia. Kuka hoitajista lopulta välittää?
Birgitta Wulf-Luhtanen
Kemiönsaari
Jaa tämä artikkeli: